Lääkejakeluketjun digitalisaatio tuo läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta lääkehuoltoon (Väitös: MSc Teijo Peltoniemi, 3.9.2021, tietojärjestelmätiede)

Peltoniemi kuvaa väitöskirjassaan lääkejakeluketjua ja sen eri osiin liittyviä pullonkauloja sekä potentiaalisia digitaalisia ratkaisuja. Terveydenhuolto on markkinana erityisen altis erilaisille informaatioasymmetrioille. Informaation saatavuus ja välittäminen monipolvisessa lääkejakeluketjussa, joka koostuu mm. viranomaisten, lääketeollisuuden, logistiikan, tukkukaupan, terveydenhuollon palveluntarjoajien ja apteekkien edustajista, on haastavaa ja ajantasaista eheää tietoa on vaikea saada. Puutteellinen tieto aiheuttaa ylimääräisiä kuluja sekä jakeluketjun häiriöitä ja lääkepulaa. Yksilötasolla tämä kulminoituu terveysongelmiin ja pahimmillaan lisääntyneeseen kuolevuuteen.

- Vaikka lääkehuolto on huoltovarmuuden kannalta kriittinen toiminto, perustuu se usein peukalosääntöihin ja eri tilanteisiin reagointiin, eikä niinkään dataan ja analytiikkaan sekä ennakoivan tilannekuvan luontiin. Kehittyvissä talouksissa apteekki on usein ainut saatavilla oleva terveydenhuollon palvelu. Lääkeväärennökset ovat näissä maissa yleinen ongelma ja välitön terveysuhka, Peltoniemi kertoo.

Lääkehuolto on erittäin säännelty markkina. Suomessa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa, on menestyksellisesti sovellettu muun muassa lääkevaihtoa ja viitehintajärjestelmää, joiden avulla saadaan hallittua lääkekustannusten kasvua. Lääkejakeluketjun häiriöiden vähentäminen kuitenkin edellyttää regulaatioiden ja valvonnan vahvistamista globaalin jakeluketjun riskien hallitsemiseksi.

Digitaaliset ratkaisut ja sääntely tehostavat lääkejakeluketjua

Regulaatiot ovat myös olleet keskeisenä tekijänä alan digitalisoitumisessa, kuten apteekkien työtapojen ja prosessien muutoksessa. Suomalaisten apteekkien digiloikka käynnistyi sähköisen reseptin myötä.

Digitaalisilla ratkaisuilla on myös mahdollista lisätä informaation määrää ja laatua jakeluketjun eri osissa. Esimerkiksi annosjakeluroboteilla voidaan tukea varsinkin monilääkittyjen potilaiden lääkkeiden määräysten mukaista nauttimista. Reseptien noudattamattomuus tuottaa merkittäviä kustannuksia ja terveyshaittoja.

- Jakeluketjun riskienhallinnassa voidaan toisaalta hyödyntää muun muassa lohkoketjuteknologiaa. Yksi merkittävä etu lähestymisestä on se, että jaettavan informaation määrä voidaan minimoida, eikä liikesalaisuuksia tai muuta sensitiivistä tietoa tarvitse jakaa samassa mittakaavassa kuin perinteisissä keskitetyissä ratkaisuissa, Peltoniemi sanoo.

- Keskeistä on myös lääkejakeluketjun läpinäkyvyyden lisääminen datan ja analytiikan avulla. Siiloutuneessa prosessissa ei välttämättä ymmärretä syy-seuraussuhteita eikä ennakoida. Digitaalisia ratkaisuja suunniteltaessa tulisi oppia pois olemassa olevista prosesseista ja toimintatavoista, ja miettiä tarvittaessa täysin uusia käytäntöjä. Perinteiset suunnittelumenetelmät ja sosiotekninen lähestyminen voivat pahimmassa tapauksessa hidastaa alan digitalisaatiota, täydentää Peltoniemi.

***

MSc Teijo Peltoniemi esittää väitöskirjansa ”The digitalization of medicine supply chain - How to re-aim the shots in the dark?” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.9.2021 klo 12. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä toimii professori Mirella Cacace (Catholic University of Applied Sciences Freiburg, Saksa) ja kustoksena professori Reima Suomi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: teijo.peltoniemi@utu.fi, puh. 040 5360 853