Nuorten lääkärien sitoutumista terveyskeskustyöhön voitaisiin Pauliina Kronqvistin väitöstutkimuksen mukaan parhaiten edistää parantamalla työoloja, panostamalla jatkokouluttautumismahdollisuuksiin ja luomalla edellytyksiä yksilöllisen ammatillisen kutsumuksen toteuttamiseen.
– Kokemus kutsumuksesta parantaa työhyvinvointia ja vähentää työuupumuksen riskiä työn ulkoisia motivaatiotekijöitä tehokkaammin. Voimakkaimmin ammatillista kutsumusta tukee lääkärin mahdollisuus perustehtävänsä toteuttamiseen, potilaan hoitamiseen, kasvatustieteiden maisteri, lääketieteen tohtori ja erikoislääkäri Pauliina Kronqvist toteaa.
Turun yliopistossa vuosina 2013–2019 tehdyn seuranta- ja kyselytutkimuksen mukaan lääkärikutsumus ilmenee monimuotoisena yhdistelmänä ammattitaitoa, työkokemusta ja yksilöllisiä mielenkiinnon kohteita. Tutkimuksessa käytettiin kutsumuksen käsitettä analyyttisena työkaluna tarkasteltaessa lääketieteen opiskelijoiden ja lääkärien ammatillisten motivaatioita ja asenteita sekä niiden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen lähtökohtana ovat toimineet viimeaikaiset lääkärikoulutuksen ja terveydenhuoltojärjestelmän kehityskulut, joissa perusterveydenhuollon lääkäripulaa pyritään korjaamaan kasvattamalla lääketieteellisten tiedekuntien opiskelijamääriä ja nopeuttamalla tutkintojen valmistumista. Tilastot osoittavat kuitenkin, että lääkäreitä on lukumäärällisesti riittävästi, mutta terveyskeskukset kärsivät työvoimapulasta. Tutkimuksen mukaan nuorten lääkärien sitoutumiseen terveyskeskustyöhön voitaisiin merkittävästi vaikuttaa parantamalla työoloja, mahdollisuuksia jatkokouluttautumiseen ja edellytyksiä yksilöllisen ammatillisen kutsumuksen toteuttamiseen.
Kutsumus ilmenee eri tavoin peruskoulutuksen ja työuran eri vaiheissa
Tutkimuksen perusteella lääketieteen opintojen aikana, erityisesti niiden alkuvaiheessa, opiskelijoiden kutsumukselliset tavoitteet suuntautuivat oppimiseen. Tutkintoon valmistumisen ja lyhyen perusterveydenhuollossa työskentelyn jälkeen lähes kaikki nuoret lääkärit osoittivat kutsumuksellista asennetta työtään kohtaan.
– Myös haastattelemani lääketieteen alan vakiintuneet asiantuntijat tunnistivat lääkärin ammatissa kutsumuksellisia ulottuvuuksia. Lääkärit kuvasivat ammatillisen kutsumuksensa sisäisenä palkitsevuutena ja merkityksellisyytenä, joita korosti kokemus ammatillisesta kehittymisestä, onnistumisesta potilastyössä ja arvostuksesta työ- ja opiskeluyhteisön jäsenenä, Kronqvist sanoo.
Esikuvalliset roolimallit ja varhaiset potilaskontaktit edistivät lääketieteen opiskelijoiden kutsumusta. Korkeakoulujen resurssipulaan johtaneet koulutuspoliittiset päätökset ovat kuitenkin vähentämässä kontaktiopetuksen määrää lääketieteen koulutuksessa, mikä rajoittaa opiskelijoiden ammatillisten asenteiden ja kutsumustietoisuuden rakentumista.
Ammatillisella kutsumuksella on myös pimeä puoli
Kuvaa lääkäriammatista värittää Kronqvistin mukaan edelleen historiallinen ”uhrautuvien kunnanlääkärien” narratiivi.
– Perinteiseen käsitykseen kutsumusammatista liittyy vaativia arvolatauksia ja hyveellisiä, emotionaalisia ja spiritualistisia jännitteitä, jotka saattavat välittää lääkärikutsumuksesta ahtaan ja rajoittavan mallin. Rajoittavasti tulkittu kutsumuksellisuus saattaa haitata lääkärin, ammattikunnan ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa ja kehitystä, Kronqvist sanoo.
Väärin tulkittuna kutsumus vaatii työntekijää sitoutumaan emotionaalisesti tai fyysisesti ylivoimaiseen työhön. Ammatillinen kutsumus menettää merkitystään, jos työntekijän ei ole mahdollista toteuttaa ammatillisia arvojaan ja persoonallista työnteon tapaansa. Kutsumuksellisen asenteen kääntöpuolta vahvistavat entisestään työn kohtuuttomat vaatimukset, joille altistuvat erityisesti sitoutuneet, suorituskeskeiset ja itseohjautuvat lääkärit työuransa alussa.
– Ammatillinen kutsumus ei kuitenkaan ole edellytys lääkärinä toimimiselle eikä edes välttämätön hyvän lääkärin tunnusmerkki. Lääkäri voi työssään toimia laadukkaasti, empaattisesti ja menestyksellisesti myös ilman kutsumuksen kokemusta. Kutsumuksellisella asenteella saattaa kuitenkin olla edullisia vaikutuksia potilastyölle, terveydenhuoltojärjestelmälle ja lääkärille itselleen., Kronqvist sanoo.
***
KM, LT, EL Pauliina Kronqvist esittää väitöskirjansa ”Lääkärin ammatillinen kutsumus ja sen kehittyminen koulutuksen ja työkokemuksen myötä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.9.2021 klo 12. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta osoitteessa https://utu.zoom.us/j/63922903347 .
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Kaija Collin (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on aikuiskasvatustiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: paukro@utu.fi / 0400408250
