Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Natalia Chitalkina tutki nuotin- ja koodinlukua mittaamalla kokeneiden lukijoiden silmänliikkeitä. Muusikot ja koodaajat luovat lukiessaan ennakko-oletuksia siitä, mitä musiikkikappaleessa tai algoritmissa seuraavaksi tapahtuu. Ammatteihin liittyy kuitenkin myös tilanteita, joissa muusikoiden ja koodaajien täytyy lukea odotustensa vastaista nuottikirjoitusta tai koodia.
– Niin jokapäiväisissä askareissa kuin ammattiin liittyvissä tehtävissäkin aivomme oppivat aiemmin hankitusta tiedosta ja hyödyntävät tätä aiempaa tietoa ennakoidessaan ja selittäessään uutta informaatiota. Näin syntyy ennakko-oletuksia. Jos ennakko-oletuksemme ei toteudukaan, meidän täytyy sopeuttaa toimintaamme saavuttaaksemme halutun lopputuloksen. Väitöskirjassani tutkin kuinka nuotin- ja koodinlukijat sopeutuvat yllättäviin muutoksiin tutussa kappaleessa tai algoritmissa näitä lukiessaan, Chitalkina kertoo.
Tutkimuksessa mitattiin silmänliikkeitä ja pupillin kokoa
Chitalkina hyödynsi tutkimuksissaan katseenseurantamenetelmää. Silmänliikkeiden analyysi keskittyy usein fiksaatioihin, eli lyhyisiin katseen pysähdyksiin. Fiksaatioiden lisäksi Chitalkina mittasi pupillin kokoa nuotinluvun aikana sekä koodinlukijan sakkadien, fiksaatioiden välisten liikkeiden, nopeutta. Nämä mittarit voivat kertoa kognitiivisen työmäärän lisääntymisestä lukemisen aikana.
Osatutkimusten tulokset osoittavat, että kokeneilla nuotin- ja koodinlukijoilla yllättävät muutokset tutussa nuottikirjoituksessa tai koodissa johtivat muutoksiin fiksaatiomittareissa, pupillin koossa sekä sakkadien nopeudessa. Tämän perusteella voidaan todeta, että tehtävät tuottivat lukijoille haasteita ja niistä selviytyäkseen lukijat sopeuttivat lukemistaan mikrotasolla.
Uutta näkökulmaa lukemiseen kahta lukutilannetta vertailemalla
– Nuottikirjoitus ja koodikieli ovat molemmat symbolikieliä, joilla käytetään tiettyjä laitteita. Sen takia päätin tutkia väitöstutkimuksessani näiden kahden kielen lukemista rinnakkain, Chitalkina kertoo.
Chitalkinan nuotinlukua käsittelevässä osatutkimuksessa odotusten vastainen kohta nuottikirjoituksessa muutti muusikoiden silmänliikkeitä ja pupillin kokoa myös vaikeaa kohtaa ennen ja jälkeen. Muutos siis vaikutti lukemiseen muulloinkin kuin vain vaikeassa kohdassa.
Koodinlukua käsittelevässä osatutkimuksessa Chitalkina keskittyi tietynkaltaiseen virheeseen: koodinlukija luuli lukeneensa tutun ja alkuperäisen algoritmin, mutta tosiasiassa hän lukikin algoritmin, jonka yhtä kohtaa oli muutettu. Koodinlukija tulkitsi algoritmin oikeaksi ja toimi odotuksensa mukaisesti. Voisi olettaa, että tässä tilanteessa lukeminen näyttäisi samalta kuin alkuperäisen, virheettömän algoritmin lukeminen. Yllättävää kyllä, näin ei kuitenkaan ollut.
– Tutkimalla nuotin- ja koodinlukua rinnakkain saamme lisätietoa siitä, miten taitava symbolikielten lukeminen tosiasiassa tapahtuu. Osatutkimuksissa käytettyjä koeasetelmia voisi soveltaa esimerkiksi symbolikieliin liittyvien harjoitustehtävien suunnittelussa, Chitalkina toteaa.
***
MSc Natalia Chitalkina esittää väitöskirjansa ”Expectation incongruence in music and code reading: The eye-tracking approach” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.8.2021 klo 12.
Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. Passcode: 070924
Vastaväittäjänä toimii professori Tamara van Gog (Utrecht University, Alankomaat) ja kustoksena yliopistonlehtori Marjaana Puurtinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: natalia.chitalkina@utu.fi
