Lymen borrelioosi on pohjoisen pallonpuoliskon yleisin puutiaisten levittämä sairaus. Osa borrelioosiin sairastuneista saa neurologisia oireita, jolloin sairautta kutsutaan neuroborrelioosiksi. Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että neuroborrelioosia sairastavat potilaat paranevat yhtä hyvin suun kautta otettavalla doksisykliini-antibiootilla kuin perinteisesti käytetyllä suonensisäisellä keftriaksonihoidolla.
Suomessa raportoitiin viime vuonna n. 2000 laboratoriotutkimuksella varmistettua borrelioositapausta. Taudin ilmaantuvuus on suurinta Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaakson rannikkoseudulla sekä Vaasan seudulla.
Borrelioosin yleisin oire on puutiaisen pureman ympärille ilmaantuva hiljalleen laajeneva punainen ihottuma. Iho-oireiden lisäksi borrelioosi voi aiheuttaa neurologisia oireita, niveltulehduksia tai sydänoireita.
– Neuroborrelioosin tavallisimmat oireet ovat kivulias hermojuurten tulehdus, kasvohermohalvaus ja aivokalvontulehdus. Oireet johtuvat Borrelia burgdorferi -bakteerin leviämisestä hermostoon. Suomessa neuroborrelioosia on totuttu hoitamaan kolmen viikon mittaisella suonensisäisellä antibioottihoidolla, Elisa Kortela kertoo.
Suun kautta otettava antibiootti tehokas, helpompi ja halvempi
Kortelan väitöstutkimukseen osallistui 210 Turun ja Helsingin yliopistollisissa keskussairaaloissa vuosina 2012–2017 hoidettua borrelioosipotilasta. Heistä 99:llä oli varma ja 88:lla mahdollinen neuroborrelioosi. Neuroborrelioosi osoittautui lopulta epätodennäköiseksi 23 potilaan kohdalla. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko doksisykliiniä sisältäviä tabletteja tai suonensisäistä keftriaksonia.
Potilaat arvioivat vointinsa ennen antibioottihoidon aloitusta ja vuoden kuluttua hoidosta. Tulos oli, että potilaat paranivat yhtä hyvin kummallakin antibioottihoidolla. Myös aivo-selkäydinnesteen tulehdusmuutokset korjaantuivat molemmilla ryhmillä yhtä hyvin.
– Tutkimustulosten valmistuttua olemme hoitaneet valtaosan neuroborrelioosipotilaista suun kautta otettavalla doksisykliinihoidolla. Suun kautta otettava lääkitys on sekä helpompi että halvempi toteuttaa kuin suonensisäinen antibioottihoito, Kortela kertoo.
Levinneen borrelioosin epäilys on väärä jopa puolella potilaista
Kortela selvitti väitöskirjassaan myös epäillyn borrelioosin todennäköisyyttä ja oireiden taustalta löytyviä muita sairauksia. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki vuonna 2013 borrelioosiepäilyn vuoksi HUSin infektioklinikalle lähetetyt potilaat.
Heidän terveydentilaansa seurattiin sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjoista vuoteen 2017 saakka. Tutkimuksessa huomioitiin potilaan oireet, ihomuutokset, laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tulokset, saadut antibioottihoidot sekä muut diagnosoidut sairaudet.
– Potilaat luokiteltiin borrelioosidiagnoosin varmuusasteen mukaan. Tutkimuksen 256 potilaasta borrelioosi oli varma tai todennäköinen 26 %:lla, mahdollinen 25 %:lla ja epätodennäköinen 47 %:lla, Kortela summaa.
Borrelioosiksi epäiltyjen oireiden taustalta löytyi jokin muu sairaus 42 %:lla potilaista. Useimmiten oireita aiheutti jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus tai neurologinen, psykologinen tai toiminnallinen ongelma.
– Mikäli potilaan oireet ja löydökset eivät sovi borrelioosiin, epäilystä on syytä luopua. Oireiden taustalla oleva sairaus on kuitenkin tärkeä tunnistaa ja hoitaa, Kortela huomauttaa.
Potilaat saivat myös tarpeettomia antibioottihoitoja
Valtaosa potilaista, joilla borrelioosia epäiltiin, sai antibioottihoitoa riippumatta siitä, miten todennäköinen borrelioosidiagnoosi oli.
Potilaat, joilla borrelioosi todettiin, kokivat hyötyneensä antibioottihoidosta selvästi useammin kuin potilaat, joiden borrelioosi arvioitiin epätodennäköiseksi. HUSin infektioklinikalla antibioottihoitoa saaneista potilaista 24 % raportoi jonkin haittavaikutuksen saadusta antibiootista.
– On tärkeää välttää tarpeettomia antibioottihoitoja. Vain bakteerin aiheuttama sairaus paranee antibiootilla, mutta turhastakin kuurista voi saada haittoja, Kortela korostaa.
***
LL Elisa Kortela esittää väitöskirjansa ”Lyme borreliosis: diagnostics, treatment and the role of healthcare services” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.8.2021 klo 12.00.
Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. (Passcode: 382509)
Vastaväittäjänä toimii dosentti Reetta Huttunen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Jarmo Oksi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on infektiotautioppi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
