Lievän umpilisäketulehduksen muuttuva diagnostiikka ja hoito: matala-annoksinen tietokonekuvaus ja tablettimuotoinen antibiootti tehokkaita (Väitös: LL Suvi Sippola, 20.8.2021, kirurgia)
Akuutti umpilisäketulehdus on yksi yleisimmistä päivystyspotilaan vatsakivun syistä. LL Suvi Sippola selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan akuutin umpilisäketulehduksen kuvantamista sekä sen antibioottihoitoon liittyviä tekijöitä.
Nykyään tiedetään, että umpilisäketulehduksia on kaksi erilaista tautimuotoa; lievä ja vaikeampi puhkeamaan johtava tulehdus. Suurin osa umpilisäketulehduksista on lieviä. Yli sadan vuoden ajan umpilisäketulehdus on hoidettu kaikilla potilailla umpilisäkkeen poistoleikkauksella. Suomalainen satunnaistettu APPAC-tutkimus sekä useat ulkomaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että suurin osa lievistä umpilisäketulehduksista voitaisiin turvallisesti jättää leikkaamatta ja hoitaa antibiooteilla.
Suvi Sippolan väitöstutkimuksen perusteella lievän umpilisäketulehduksen vuoksi hoidettujen potilaiden pitkäaikaisseurannassa elämänlaadussa ei ollut eroa leikkaus- tai antibioottihoidon välillä. Tutkimuksen mukaan hoitotyytyväisyydessä ei ollut eroa leikkaushoidon ja onnistuneen antibioottihoidon välillä.
– Antibioottihoitoryhmän leikkaushoitoon päätyneet potilaat olivat hoitoonsa vähemmän tyytyväisiä, mutta näistäkin potilaista kolmasosa olisi kuitenkin uudelleen valinnut alkuperäisen antibioottihoidon, Sippola kertoo.
Sippolan väitöstutkimus osoitti lisäksi antibioottihoidon säästävän merkittävästi hoidon kokonaiskustannuksia leikkaushoitoon verrattuna. Vuoden seurannassa lievän umpilisäketulehduksen leikkaushoito oli 1,6 kertaa kalliimpaa kuin antibioottihoito.
Matala-annoksinen tietokonetomografia on luotettava diagnosointikeino
Lievän umpilisäketulehduksen antibioottihoitoa harkittaessa tarvitaan tarkka diagnoosi ja on ehdottoman tärkeää luotettavasti erottaa lievä ja vaikea tulehdus toisistaan. Nykyään suuri osa päivystyspotilaista kuvannetaan vatsakivun selvittelyssä diagnoosin varmistamiseksi ennen hoitopäätösten tekemistä.
– Tietokonetomografia (TT) on luotettavin tapa diagnosoida umpilisäketulehdus ja erottaa se muista vatsakivun syistä, mutta TT:n ongelma on siihen liittyvä säderasitus, Sippola sanoo.
Väitöstutkimuksessaan Sippola tutki matala-annoksista TT-kuvausta ja osoitti sen olevan tavallista TT-tutkimusta vastaava tarkkuudeltaan sekä akuutin umpilisäketulehduksen että tulehduksen vaikeusasteen osoittamisessa.
– Matala-annoksisen menetelmän aiheuttama säderasitus oli merkittävästi pienempi verrattuna normaaliin vatsan alueen TT-kuvaukseen. Tällä on suuri merkitys, sillä umpilisäketulehduspotilaat ovat pääasiallisesti nuoria aikuisia.
Tablettimuotoinen lääkitys riittää lievän umpilisäketulehduksen hoidoksi
Aiemmat tutkimukset ovat verranneet lievän umpilisäketulehduksen leikkaushoitoa suonensisäisen ja tablettimuotoisen antibioottihoidon yhdistelmään. Sippolan väitöstutkimus selvitti hoitoon käytettävän antibioottihoidon optimointia vertailemalla yhdistelmähoitoa pelkkään tablettimuotoiseen lääkitykseen ja osoitti, että lievässä umpilisäketulehduksessa pelkkä tablettimuotoinen lääkitys riittää.
– Vuoden seurannassa 70,2 prosenttia tablettimuotoisella ja 73,8 prosenttia yhdistelmälääkityksellä hoidetuista potilaista ei tarvinnut leikkaushoitoa eikä ryhmien välillä ollut eroa komplikaatioissa. Jatkossa tällä voi olla merkittävä vaikutus sairaalahoidon tarpeen vähenemiseen, mikä korostuu etenkin näin COVID-19 pandemian aikana, Sippola sanoo.
Osana väitöstutkimustaan Sippola oli myös mukana suunnittelemassa kaksoissokkoutettua jatkotutkimusta, jossa vertaillaan antibioottihoitoa lumelääkkeeseen lievässä umpilisäketulehduksessa. Kokonaisuutena väitöstutkimus tukee antibioottihoitoa vaihtoehtona leikkaukselle lievän umpilisäketulehduksen hoidossa.
***
LL Suvi Sippola esittää väitöskirjansa ”Uncomplicated Acute Appendicitis- Studies on Diagnosis and Treatment Outcomes” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.8.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.
Vastaväittäjänä toimii professori Edward Livingston (University of California Los Angeles, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Paulina Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: suvi.puolakkainen@utu.fi
