Väittelijä tutki sähköisten reseptien ja yritysostojen vaikutuksia Suomen terveydenhuollossa (Väitös: VTM Mikko Nurminen, 20.8.2021, taloustiede)

Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa on jo pitkään ollut käytössä sähköisten reseptien järjestelmiä. Tästä huolimatta aiempaa laajamittaista tutkimusta näiden järjestelmien käyttöönotosta ei juuri ole. Mikko Nurminen tarkastelee väitöskirjassaan sähköisten reseptien käyttöönoton vaikutuksia perusterveydenhuollossa Suomessa. 

– Vaiheistus ja erinäiset tekniset ongelmat johtivat siihen, että kunnat eri puolella Suomea ottivat järjestelmän käyttöön eri aikaan. Tämä mahdollistaa niin sanotun luonnollisen koeasetelman, minkä avulla pystytään tutkimaan syy-seuraussuhteita pelkkien yhteyksien sijaan, kertoo Nurminen.

Väitöskirjassa on yhdistetty suomalaisia rekisteriaineistoja reseptiostoista ja erikoissairaanhoidon hoitokäynneistä. Sähköinen reseptijärjestelmä tallentaa tiedon potilaan resepteistä yhteiseen tietokantaan, mikä helpottaa terveydenhuollon toimijoiden välistä tiedonkulkua. Tutkimuksessa tarkasteltiin verenohennuslääkkeen varfariinin käyttäjiä ja heille määrättyjä tulehduskipulääkkeitä vuosien 2007– 2014 aikana. Lääkkeitä ei tulisi käyttää samanaikaisesti kasvaneen verenvuotoriskin vuoksi.

–  Sähköinen resepti näyttää parantaneen läpinäkyvyyttä reseptien määräämisessä. Maaseutumaisissa kunnissa varfariini- ja tulehduskipulääkkeiden päällekkäinen määrääminen väheni jopa yli 30 %:lla. Kaupunkimaisten kuntien kohdalla ei vastaavaa vähenemistä havaita. Ennen järjestelmää maaseutumaisissa kunnissa oli myös eniten haitallisia lääkeyhdistelmiä, mikä saattaa osittain selittää tulosta, toteaa Nurminen.

Helpottuneen tiedonkulun lisäksi sähköinen resepti virtaviivaistaa potilaan reseptien uusimista. Potilas voi uusia reseptin esimerkiksi apteekin kautta ja lääkäriä ei välttämättä tarvitse kohdata. Tämä voi parantaa lääkehoitoon sitoutumista mutta myös heikentää lääkärin ja potilaan välistä hoitosuhdetta. 

Väitöskirjassa tarkasteltiin bentsodiatsepiinireseptien käyttöä vuosina 2007–2014. Bentsodiatsepiinejä käytetään maailmanlaajuisesti ahdistuneisuuden, paniikkihäiriön sekä unettomuuden hoidossa. Bentsodiatsepiinit aiheuttavat kuitenkin herkästi riippuvuutta ja niitä voidaan käyttää myös päihdekäytössä.

Tutkimuksessa tarkastelujaksolla havaittiin, että sähköisen reseptin käyttöönotto lisäsi bentsodiatsepiinien kulutusta alle 40-vuotiailla potilailla. Näiden potilaiden terveydessä ei kuitenkaan havaittu paranemista, vaikka reseptejä uusittiin enemmän. Sen sijaan lääkkeiden väärinkäyttödiagnoosien määrä kasvoi merkittävästi tällä ryhmällä.

–  Tarkastelujakson jälkeen sähköisen reseptin uusimiseen liittyviä haittoja on pyritty vähentämään, mutta ongelmana edelleen on, että perusterveydenhuollossa lääkäreillä on vain vähän aikaa tutkia jokaisen potilaan reseptien uusimisen perusteet. Potilaan kohtaaminen reseptiä uusittaessa on tärkeää näiden lääkkeiden kohdalla, eikä sitä ehkä voida helposti korvata sähköisillä järjestelmillä, pohtii Nurminen.

Yritysostot ja markkinoiden keskittyminen nostivat hintoja

Nurminen tutkii väitöskirjassaan myös yritysostojen vaikutuksia kilpailuun ja hintoihin yksityisillä terveydenhuoltomarkkinoilla. Suomen terveydenhuoltomarkkinat ovat yritysostojen myötä huomattavasti keskittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana ja markkinoita hallitsevat muutamat isot toimijat. Analyyseihin oli koottu rekisteriaineisto kelakorvatuista yksityisen terveydenhuollon käynneistä vuosilta 2008–2017.

Erityisenä tarkastelukohteena olivat eri erikoisalan lääkäreiden vastaanottopalkkiot sekä työssä olevien lääkäreiden määrän muutokset ostetuissa yksiköissä. Monet lääkärit toimivat yksityisinä ammatinharjoittajina vuokraamalla toimistotilan lääkäriasemalta. Tällöin myös saman katon alla työskentelevät lääkärit periaatteessa kilpailevat asiakkaista keskenään. Näin ollen lääkäreiden määrä yksiköissä voi vaikuttaa kilpailun intensiteettiin.

Tutkimuksessa verrattiin yritysoston kohteena olevassa yksikössä työskenteleviä lääkäreitä muissa yksiköissä työskenteleviin lääkäreihin. Tutkimuksessa havaittiin, että yritysostojen myötä työpaikat ja paikallinen kilpailu vähenivät etenkin gynekologeilla, ja samalla gynekologien laskuttamat hinnat myös kasvoivat eniten. 

–  Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että eri yritysten välinen kilpailun väheneminen nostaa terveydenhuollon hintoja. Nyt havaittiin, että myös erittäin paikallisella tasolla kilpailun väheneminen voi vaikuttaa hintoihin. Vaikutus havaittiin eritoten gynekologeilla, joiden kohdalla asiakasuskollisuus on suurta. Tämä voi edesauttaa markkinavoiman kasvamisessa niillä lääkäreillä, jotka jäävät töihin yksikköön yritysoston jälkeen.

Lisäksi väitöskirjassa tutkittiin, miten yritysostot vaikuttivat diagnostisten palveluiden hintoihin. Tuloksena oli, että yritysostot kasvattivat merkittävästi verikokeiden hintoja. Tarkemmat analyysit paljastivat, että hinnoilla on kuitenkin vain vähäinen vaikutus asiakkaan tekemään tutkimuspaikan valintaan. Sen sijaan lähetteen antavalla lääkärillä oli suuri vaikutus valintaan. Nurmisen mukaan vähäinen hinnan merkitys voi olla osasyynä yritysten mahdollisuuteen nostaa hintojaan.

***

VTM Mikko Nurminen esittää väitöskirjansa ”Essays in Health Economics” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.8.2021 klo 12.00. 

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä

Vastaväittäjänä toimii professori Ismo Linnosmaa (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Mika Kortelainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: mikko.nurminen@utu.fi