Asiasana: molekulaarinen kasvibiologia

Elintarvikkeiden sienimyrkyt eli mykotoksiinit ovat vakava huolenaihe ihmisten ja eläinten terveydelle. Turun yliopistossa väittelevä Taha Hussien Abodalam selvitti tutkimuksessaan uusia tapoja tunnistaa, laskea ja luokitella mykotoksiineja tuottavia sieniä. Tutkimuksessa kehitetyillä mittausmenetelmillä voidaan arvioida mykotoksiiniriskiä ja vähentää elintarviketeollisuuden hukkaviljaa.

Mikael Jämsä tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa mikrolevillä ja sinilevillä tuotettavaa bioenergiaa yhdistettynä jätevedenpuhdistukseen. Jämsä löysi lupaavan leväsolukannan biodieselin tuotantoon, joka samalla sitoi ravinteita jätevedestä tehokkaasti. Tulos vahvistettiin myös pilottimittakaavassa oikealla kunnallisella jätevedellä. 

Fotosynteesitutkimuksen avulla saatavaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamiseen, uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hallintaan. Turussa 22.–24.5.2019 pidettävä kolmipäiväinen konferenssi Nordic Photosynthesis Conference (NPC14) kokoaa neljännentoista kerran yhteen kansainvälisen fotosynteesitutkimuksen kärkinimiä.

Kilpailukykyisten bioteknologian sovellusten kehittäminen vaatii tuotantosysteemiltä sekä tehokkuutta, säädeltävyyttä että geneettistä vakautta. Verónica Carbonell González selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten haihtuvien hiilivety-yhdisteiden tuottoa bakteerisoluissa voitaisiin tehostaa. 

Auringon säteilyenergian käyttöä ja kiertotaloutta edistävä eurooppalainen yhteistyöprojekti on valittu EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horisontti 2020 -ohjelman kuuden työohjelman joukkoon. Turun yliopisto on yksi monitieteisen projektin yhteistyökumppaneista.

MSc Martina Angelerin väitöskirja paljastaa uusia säätelymekanismeja, joiden avulla syanobakteerit sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää biojalostusprosesseissa.

Ihmiskunnan siirtyminen fossiilisten raaka-aineiden aikakaudesta kestävän kehityksen talouteen vaatii systeemisen tason muutoksia nykyisiin tuotantostrategioihin. Ratkaisuna voisi toimia yhteyttävä syanobakteerisolu, jonka tuotantotehokkuus perustuu organismin yksinkertaiseen rakenteeseen ja solunsisäiseen optimoituun tuotantoketjuun, jota on mahdollista muokata erilaisten kemikaalien valmistamiseen. Turun yliopistossa väittelevä Jari Kämäräinen selvitti väitöskirjassaan mahdollisuutta hyödyntää syanobakteerisolua teollisena tuotanto-organismina.

Gayathri Murukesan osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että syanobakteerit soveltuvat hyvin biovedyn tuottoon. Tutkimuksessa paljastui, että tehokkuutta, jolla syanobakteerit muuttavat aurinkoenergiaa vedyksi, voidaan parantaa.

Minna Koskela havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että proteiinien asetylaatio on tärkeä mekanismi yhteyttämisen valoreaktioiden säätelyssä. Erityisesti proteiineja asetyloivan asetyylitransferaasi NSI:n osoitettiin olevan välttämätön valoreaktioiden säätelyn virheettömälle toiminnalle. Tulokset muuttavat käsitystämme yhteyttämisen säätelyn perusmekanismeista, sillä asetylaatiota ei ole aiemmin pidetty merkittävänä valoreaktioihin vaikuttavana tekijänä.