Molekulaarisen kasvibiologian tutkimus
Tutkimus bioteknologian laitoksen molekulaarisen kasvibiologian yksikössä keskittyy selvittämään fotosynteesiin liittyvien rakenteiden, toiminnan ja säätelyn välisiä vuorovaikutuksia kasveissa, levissä ja syanobakteereissa.
Tutkimme solujen rakenteita ja energiansiirtoreittejä ymmärtääksemme molekyylitasolla fotosynteettisten organismien aineenvaihduntaa, viestinvälitystä, kehitystä ja puolustusreaktioita ympäristön muuttuvissa olosuhteissa. Sovelluksiin tähtäävä fotosynteesitutkimus liittyy organismien muokkaukseen ja uusien bioteknologisten tuottosysteemien kehittämiseen, sekä jäteveden käsittelyyn.
Tutkimuksen painopistealueet
Fotosynteesin säätely kohdistuu moniin eri prosesseihin, kuten fotosyteesikoneiston viritysenergian jakautumiseen, elektronien ja protonien siirtoreaktioihin, geenien ilmenemiseen, proteiinien kertymiseen ja entsyymien aktiivisuuteen.
Tutkimus pyrkii selvittämään
(i) miten fotosynteesikoneisto sopeutuu muuttuviin ympäristöolosuhteisiin (esim. muutokset valon määrässä, laadussa ja rytmissä, tai lämpötilassa) ja
(ii) minkälaisia säätelytekijöitä eri eliöistä löytyy ja miten ne toimivat. Pyrimme myös ymmärtämään miten eri säätelymekanismien välinen yhteistyö toimii sekä miten fotosynteesikoneisto on vuorovaikutuksessa muun aineenvaihdunnan kanssa.
Tutkimuksemme selvittää miten valo säätelee fotosynteettisten eliöiden stressireaktioita ja niihin liittyvää soluviestintää. Fotosynteettisille eliöille, kuten syanobakteereille, leville ja kasveille on evoluution kuluessa kehittynyt hienostuneita molekyylitason mekanismeja, joiden avulla ne voivat aistia ympäristötekijöissä tapahtuvia muutoksia ja sopeuttaa elintoimintojaan vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Erityisenä tavoitteenamme on selvittää miten kasvien fotosynteettiset koneistot aistivat ympäristön olosuhteissa tapahtuvia muutoksia ja lähettävät signaaleja, joiden aikaansaamien geenitoiminnan muutosten perusteella kasvit sopeuttavat kasvuaan muuttuneessa elinympäristössä. Tätä uutta tutkimustietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa jalostusohjelmia, jota tähtäävät viljelykasvien stressinsietokyvyn ja siten tuotantokapasiteetin parantamiseen.
Tutkimus pyrkii kehittämään uusia bioteknologian sovelluksia, joissa auringon valoa ja ilman hiilidioksidia hyödyntäviä fotosynteettisiä mikro-organismeja (syanobakteerit ja levät) käytetään erilaisten kemikaalien tuottamiseen ja jätevesien puhdistamiseen. Tutkimus on kiinteästi kytköksissä molekyylitason perustutkimukseen, ja perustuu fotosynteesikoneiston ja biosynteesireittien uudelleenohjelmointiin ja optimointiin. Keskeisenä tavoitteena on parantaa systeemien tuottotehokkuutta, siten että mahdollisimman suuri osa auringon energian avulla sidotusta hiilidioksidista saataisiin ohjattua haluttuihin kohdekemikaaleihin. Synteettisen biologian menetelmien kehittäminen mahdollistaa solujen aineenvaihdunnan joustavamman muokkaamisen ja uusien biosynteesiteiden rakentamisen esimerkiksi biopolttoaineiden tai teollisuuskemikaalien tuottamiseksi.
Tutkimusryhmät
Fotosynteesin avulla auringon valoenergia sidotaan kemialliseen muotoon. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää miten fotosynteesireaktioita säädellään ympäristöolosuhteiden muuttuessa ja miten erilaiset stressiolosuhteet vaikuttavat fotosynteesitehokkuuteen. Olemme erityisen kiinnostuneita kloroplastiproteiinien asetylaatiosta, kloroplastien asetylaatiokoneistosta ja asetylaation merkityksestä fotosynteesireaktioden säätelijänä. Lue lisää englanniksi
Yhteystiedot: Professori Paula Mulo
Syanobakteerit ja levät ovat fotosynteesitutkimuksessa käytettyjä malliorganismeja, mutta tarjoavat myös mahdollisuuksia uusien bioteknologian sovellusten kehityksessä, sekä raaka-aineina biojalostukseen. Tutkimus pyrkii selvittämään mekanismeja, jotka vaikuttavat fotosynteettisen elektroninsiirtoketjun energiatasapainon säätelyyn ja näin solun kokonaistuottotehokkuuteen. Keskeisenä tutkimuskohteena ovat pohjoismaiset mikrolevät ja niiden mahdollisuudet bioteknologisissa tuottosysteemeissä ja jäteveden puhdistuksessa, sekä solujen immobilisaatiotekniikat, joilla tuottotehokkuutta pyritään parantamaan. Lue lisää englanniksi
Yhteystiedot: Professori Yagut Allahverdiyeva-Rinne
Useiden kantasienten (käävät, helttasienet ja tatit) genomin rakenne tunnetaan. Genomianalyysit ovat osoittaneet, että suvullista lisääntymistä säätelevät matA- lokuksen transkriptiotekijöitä ja matB-lokuksen feromoneja ja reseptoria koodaavat geenit. Feromonin liittyminen yhteensopivan sienikannan reseptoriin aktivoi tumien vaihdon sienikantojen välillä. MatA-lokuksen geenit puolestaan säätelevät proteiineja joiden vaikutuksesta tumat, joissa on erilaiset A ja B geenit pariutuvat. Kantasienten rihmastojen yhtymisessä sekä sitä seuraavassa pitkässä kaksitumaisessa rihmaston kasvuvaiheessa tukirangan proteiineilla on keskeinen tehtävä. Lue lisää englanniksi
Yhteystiedot: Prof. emerita Marjatta Raudaskoski
Päätutkimuskohteemme on fotosynteesi, ja ryhmämme on erityisesti tutkinut fotoinhibitiota eli kirkkaan valon haitallista vaikutusta fotosynteesiin. Olemme keskittyneet happea tuottavan fotosysteemi II:n tutkimukseen ja kehittäneet klorofylli a:n fluoresenssiin ja termoluminesenssiin perustuvia tutkimusmenetelmiä. Viime aikoina olemme tutkineet erityisesti plastokinoni-nimisen elektroninsiirtäjän toimintaa. Teemme myös soveltavaa tutkimusta peltokasvien täsmäviljelystä ja levien hyötykäytöstä. Lue lisää englanniksi
Yhteystiedot: Dos. Esa Tyystjärvi
Kehitämme ja käytämme uusia molekyylibiologisia detektio- ja kvantifiointimenetelmiä eri sienilajeille, esimerkiksi Fusarium- ja Aspergillus-lajeille sekä sienilajeille, joita käytetään biologisessa torjunnassa. Tuloksia käytetään myös taksonomisissa ja fylogeneettisissä tutkimuksissa sekä tutkittaessa miten kasveissa löydettyjen mykotoksiinien määrät korrreloivat eri kasvipatogeenien määrien kanssa. Lue lisää englanniksi
Yhteystiedot: Dos. Tapani Yli-Mattila
Kasvitutkimusta ja tutkimuspohjaisia innovaatioita rajoittaa laajasti se, että markkinoilla ei ole laiteita joilla kasvit voitaisiin altistaa kontrolloidusti useille samanaikaisille ympäristöolosuhteiden muutoksille ja samaan aikaan mitata kasvin toimintaa. Olemme kehittäneen Minibiosfääri laitteiston, joka mahdollistaa myös olosuhteiden kontrollin ja kasvin responssien mittauksen lisäksi olosuhteiden älykkään AI-pohjaisen takaisinsäädön. Fotosynteesi, IoT ja AI-tutkimusta yhdistävässä projektissa hyödynnetään laitteistoa sisäviljely- ja valobiologisten olosuhteiden AI-pohjaiseen optimointiin ja uudenlaiseen AI-avusteiseen fotosynteesiin liittyvään geeni-ympäristö vuorovaikutusten syvälliseen ymmärtämiseen tähtäävään tutkimukseen. Lue lisää englanniksi
Yhteystiedot: Apul. Prof. Mikko Tikkanen
Kuivuus, matala lämpötila ja maaperän suolaisuus ovat kaikki osmoottista epävakautta aiheuttavia vakavia ympäristörasitteita jotka rajoittavat sadon tuottoa tällä vuosisadalla. Kasveilla on sisäisiä molekulaarisia mekanismeja joiden avulla ne vastaavat sopivalla tavalla osmoottiseen rasitukseen, ja jotka muuttuvat riippuen esimerkiksi kasvin energiatilasta ja kehitysvaiheesta. Tässä projektissa keskityimme entsyymeihin, jotka ovat tärkeitä osmoottisen rasituksen signaalinvälityksessä. Lue lisää englanniksi
Yhteystiedot: Dos. Hiroaki Fujii
Kasvien viherhiukkaset ovat luonnonvaraisia bioreaktoreita, jotka valoenergian turvin valmistavat hiilidioksidista ja vedestä sokereita ja muita kasveille elintärkeitä biomolekyylejä. Tutkimuksessa selvitetään viherhiukkasten fotosynteesiä sääteleviä yhdisteitä, jotka avustavat kasvia sopeutumaan kasvuympäristön jatkuvasti vaihteleviin olosuhteisiin, esim. valon määrässä tapahtuviin muutoksiin. Lue lisää englanniksi
Yhteystiedot: Prof. Eevi Rintamäki
Fotosynteettisiä syanobakteereja käytetään yhä enenevässä määrin auringonvalon voimalla toimivina vihreinä solutehtaina kestävien biopolttoaineiden ja arvokemikaalien tuotannossa. Fotosynteesin säätelymekanismien ymmärtäminen on olennaista fotosynteettisen energian ohjaamiseksi haluttuihin reaktioihin. Fotosynteesin elektroninsiirtoreaktiot tuottavat kalvopotentiaalin eli protonivoiman, joka toimii käyttövoimana ATP:n synteesille ja säätelee fotosynteettisen koneiston suojamekanismeja. Protonivoiman säätely on siksi elintärkeää, ja se tapahtuu säätämällä ATP-syntaasia sekä erilaisten tylakoidikalvon ionikanavien ja -vaihtajien avulla. Tavoitteenamme on selvittää näitä mekanismeja syanobakteereissa ja löytää tapoja käyttää tätä uutta tietoa fotosynteettisten solutehtaiden tuottavuuden optimoimiseksi. Lue lisää englanniksi
Yhteystiedot: Dos. Lauri Nikkanen
Transkriptiossa RNA-polymeraasin on tuotettava RNA-kopio DNA:sta oikeaan aikaan, alkaen ja lopettaen transkription oikeasta paikasta. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää miten rakenteellisesti ainutlaatuinen syanobakteerien RNA-polymeraasi toimii, miten sen toiminta on säädelty ja pystyykö RNA-polymeraasia muokkaamalla tuottamaan entistä paremmin toimivia syanotehtaita. Lue lisää englanniksi
Yhteystiedot: Dos. Taina Tyystjärvi
Pyrimme kehittämään uusia ympäristöystävällisiä bioteknologian sovelluksia, jotka pohjautuvat fotosynteettisten syanobakteereiden kykyyn rakentaa erilaisia hiilipohjaisia yhdisteitä suoraan ilman hiilidioksidista – käyttäen energiana auringon valoa. Tutkimus painottuu erilaisten synteettisen biologian menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen, joiden avulla syanobakteerisolujen aineenvaihduntaa voidaan muokata biopolttoaineiden, teollisuuskemikaalien ja biohajoavien muovien tuottoa varten. Lue lisää englanniksi
Yhteystiedot: Apulaisprofessori Pauli Kallio
Tutkimuksen huippuyksiköt
NordForskin rahoittama huippuyksikkö Nordic Centre of Excellence "Towards Versatility of Aquatic Production Platforms: Unlocking the Value of Nordic Bioresources" (NordAqua) (2017-2022) keskittyy veteen liittyvään biotalouteen. Huippuyksikössä kiinnitetään erityistä huomiota mikro- ja makrolevien hyödyntämiseen tavoitteena lisätä erityisesti leviin liittyviä sovelluksia. Yksikössä on mukana tutkijoita kymmenestä pohjoismaisesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta sekä useita yhteistyötahoja teollisuudesta ja yhteiskunnasta.
Virallinen sivu: http://nordaqua.fi