Kasvien viherhiukkasissa sijaitseva yhteyttämiskoneisto koostuu lukuisista proteiineista. Osa proteiineista valmistetaan viherhiukkasissa ja osa kuljetaan toimintapaikalleen solulimasta. Turun yliopiston tutkijat löysivät uuden säätelytekijän, joka vaikuttaa viherhiukkasten kehitykseen ja toimintaan.
FM Heta Mattila esittää väitöstutkimuksessaan uuden selityksen sille, kuinka valo vahingoittaa yhteyttäviä eliöitä. Vaikka valo onkin yhteytyksen eli fotosynteesin energianlähde ja siten elintärkeää, valo myös vaurioittaa kasvien ja muiden yhteyttävien eliöiden yhteytyskoneistoa.
MSc Sara Alegre selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten kasvuvalo vaikuttaa lehtimäisten vihannesten kemialliseen koostumukseen.
Turun yliopiston tutkijat selvittivät mekanismeja, joiden avulla pussikielikotiloihin lukeutuvat merietanat pystyvät säilyttämään leviltä varastamansa vaurioalttiit viherhiukkaset toimintakykyisinä jopa kuukausia omien solujensa sisällä. Tutkimuksessa havaittiin, että etanat saavat viherhiukkasten valoreaktioissa aikaan hienovaraisia muutoksia, jotka mahdollistavat viherhiukkasten yhteyttämisen sujuvuuden myös valon voimakkuuden vaihdellessa voimakkaasti.
Etyleeni on yksi maailman tärkeimmistä orgaanisista hyödykekemikaaleista. Apulaisprofessori Yagut Allahverdiyeva-Rinteen johtama tutkimusryhmä Turun yliopistosta on kehittänyt ohuen keinotekoisen biofilmin, johon on upotettu etyleenin fotosynteettistä tuotantoa varten kehitettyjä syanobakteerisolutehtaita. Tuotetut keinotekoiset biofilmit pystyivät ylläpitämään etyleenin tuotantoa jopa neljäkymmentä päivää.
FM Juha Kurkela tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan sinilevien eli syanobakteerien RNA-polymeraasia. RNA-polymeraasi tuottaa ohjeet proteiinien valmistukseen aktivoimalla geenejä. Tutkimus tuo uutta tietoa syanobakteerien sopeutumisesta nopeasti muuttuviin ympäristöolosuhteisiin.
Havupuumetsissä tapahtuva yhteyttäminen eli fotosynteesi on eräs globaalisti tärkeimmistä hiilinieluista. Toisin kuin lehtipuut, havupuut ovat ikivihreitä säilyttäen fotosynteesirakenteensa ympäri vuoden. Etenkin kevättalvella alhaisten lämpötilojen ja kirkkaan valon yhdistelmä altistaa neulaset oksidatiiviselle stressille, joka saattaisi johtaa fotosynteesikoneiston molekyylien ja solurakenteiden tuhoutumiseen. Turun yliopiston tutkijat löysivät kuusesta aiemmin tuntemattoman molekyylitason mekanismin, joka mahdollistaa puiden sopeutumisen talveen.
Apulaisprofessori Yagut Allahverdiyeva-Rinteen johtama Turun yliopiston tutkimusryhmä on saanut Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen uuden sukupolven fotosynteettisten solutehtaiden kehittämiseen.
Sinilevissä ilman hiilidioksidi sitoutuu yhteyttämisreaktioiden kautta kemiallisiin yhdisteisiin, joita voidaan jalostaa kulutusyhteiskunnan tarpeisiin. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sinilevien käytön mahdollisuuksia ja rajoituksia bioteknologian solutehtaina.
Mikrolevät ja syanobakteerit eli sinilevät runsastuvat, jos vesistöön lasketaan huonosti puhdistettuja jätevesiä. Dimitar Valevin väitöstutkimuksessa selvitettiin, voidaanko näiden eliöiden ravinteiden tarvetta hyödyntää jätevesien puhdistamiseen. Jätevesiä puhdistavat eliöt voisivat mahdollisesti samalla tuottaa auringonvalon energian avulla arvokkaita yhdisteitä.