Asiasana: molekulaarinen kasvibiologia

Bioteknologian laitoksen molekulaarisen kasvibiologian yksikkö on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen levätuotantolaitoksen rakentamiseen. Fotosynteettisten mikrobien tutkimusryhmän tavoitteena on kasvattaa mikrolevää kasvihuoneiden jätevesiä hyödyntämällä. Menetelmän avulla voidaan puhdistaa vettä ja ottaa siitä talteen ravinteita sekä vähentää mikrolevän tuotantokustannuksia.

AgriAlga-yhteishankkeessa kehitetään uutta kiertobiotalouskokonaisuutta kasvihuoneviljelyn ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Hanke on saanut Vaikuttavuussäätiöltä 214 326 euron rahoituksen.

MSc Steffen Greben väitöskirjatutkimus tarjoaa uutta tietoa ikivihreiden havupuiden fotosynteesiin liittyvistä näkökohdista ja niiden dynaamisesta reagoinnista vuodenaikaiseen ja globaaliin ympäristömuutokseen.

SUNER-C -aloite vahvistaa aurinkoenergian voimalla tuotettujen polttoaineiden ja -kemikaalien TKI-yhteisöä Euroopassa. Turun yliopisto on mukana ohjelmassa ainoana suomalaisyliopistona.

Tietyt merietanat varastavat leviltä yhteyttäviä soluelimiä, viherhiukkasia, minkä jälkeen etanat itse kykenevät yhteyttämään kuukausia tai joissain tapauksissa jopa vuoden. FM Vesa Havurinne tutki väitöskirjassaan, miten merietanat pitävät hyvin vaurioalttiit viherhiukkaset toiminnallisina omien eläinsolujensa sisällä.

MSc Daniel Solymosin väitöstutkimuksen mukaan syanobakteerien kasvua teollisissa olosuhteissa voidaan nopeuttaa, kun sytokromi c_M -nimistä proteiinia tuottava geeni poistetaan. Syanobakteerien kasvun nopeuttaminen voisi alentaa niiden kasvatuksen kustannuksia.

Syanobakteerit, joita kutsutaan myös sinileviksi, kuuluvat bakteereihin, jotka fotosyntetisoivat samalla tavalla kuin kasvit. Vesistöissä syanobakteerit altistuvat jatkuvasti äkillisille valon voimakkuuden muutoksille, jotka johtuvat pääasiassa veden ja pilvien liikkeestä. Liiallinen valo voi vahingoittaa fotosynteettistä koneistoa ja aiheuttaa solukuoleman. Syanobakteereille on siksi kehittynyt mekanismeja, joilla ylimääräiset fotonit ja elektronit poistuvat turvallisella tavalla.

Elias Tillandz -palkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille. Tänä vuonna palkinto jaettiin professori Yagut Allahverdiyeva-Rinteelle ja hänen tutkimusryhmälleen, jotka ovat selvittäneet syanobakteerien mahdollisuuksia toimia elävänä solutehtaana tuottaen auringon valon avulla hyödyllisisä kemiallisia yhdisteitä.

Kasvien viherhiukkasissa sijaitseva yhteyttämiskoneisto koostuu lukuisista proteiineista. Osa proteiineista valmistetaan viherhiukkasissa ja osa kuljetaan toimintapaikalleen solulimasta. Turun yliopiston tutkijat löysivät uuden säätelytekijän, joka vaikuttaa viherhiukkasten kehitykseen ja toimintaan.

FM Heta Mattila esittää väitöstutkimuksessaan uuden selityksen sille, kuinka valo vahingoittaa yhteyttäviä eliöitä. Vaikka valo onkin yhteytyksen eli fotosynteesin energianlähde ja siten elintärkeää, valo myös vaurioittaa kasvien ja muiden yhteyttävien eliöiden yhteytyskoneistoa.