Asiasana: molekulaarinen kasvibiologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uudet synteettisen biologian työkalut mahdollistavat kestävän kehityksen mukaisen kemikaalien tuoton (Väitös: FM Kati Thiel, 8.5.2020, molekulaarinen kasvibiologia)

Kestävän kehityksen mukaista kemikaalien tuottoa syanobakteereissa voidaan merkittävästi parantaa ottamalla käyttöön uusia synteettisen biologian työkaluja syanobakteerien muokkauksessa, osoittaa Turun yliopistossa tarkastettava Kati Thielin väitöstutkimus. Fotosynteettinen syanobakteeri toimii luonnollisena biologisena katalyyttinä, joka muuntaa yksinkertaiset lähtöaineet, hiilidioksidin ja veden, valoenergian avulla suoraan halutuksi lopputuotteeksi.

Kasvi suojautuu ympäristön aiheuttamalta stressiltä viestinvälitysverkostonsa avulla (Väitös: DI Matleena Punkkinen, 6.9.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Kasvit altistuvat usein kasvua rajoittaville olosuhteille, eli stressille, johon sopeutuakseen ne hyödyntävät monimutkaista viestinvälitysverkostoaan. Matleena Punkkinen selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka kasvit reagoivat solutasolla ympäristön aiheuttamaan stressiin – esimerkiksi kuivuuteen. Tieto kasvien tavasta reagoida stressiin on hyödyllinen, kun halutaan parantaa sadon tuottavuutta.

Kansainvälisellä yhteistyöllä tavoitellaan ilmastoneutraalia Euroopan unionia

02.09.2019

Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tähtäävä kansainvälinen yhteistyö laajenee, kun EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horisontti 2020 -ohjelman hankkeet SUNRISE ja ENERGY-X aloittavat yhteistyön. Turun yliopisto on ainoana suomalaisena yhteistyökumppanina mukana monitieteisessä aurinkoenergiaan pohjautuvien polttoaineiden ja kemikaalien tuottoon tähtäävässä SUNRISE-hankkeessa.

Elias Tillandz -palkinto syövän täsmähoitoa ja hiilineutraalia biopolttoainetta käsitteleville artikkeleille

22.08.2019

Elias Tillandz -palkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille. Tänä vuonna palkinto jaettiin kahden vuoden 2018 parhaan artikkelin kesken. Palkituissa artikkeleissa löydettiin uusia keinoja syövän täsmälääkkeiden vaikutuksen tehostamiseksi sekä auringon valoenergian muuttamiseksi polttoaineena käytettävän biovedyn kemialliseksi energiaksi.

Kasvi suojaa yhteyttämiskoneistoaan pitämällä sen optimaalisesti hapettuneena (Väitös: FM Sanna Rantala, 14.8.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Kasvin yhteyttämiskoneisto on jatkuvasti alttiina vaurioille, joita voimakas valon määrän vaihtelu aiheuttaa. Sanna Rantala osoitti väitöstutkimuksessaan, että kasvin on ensiarvoisen tärkeää pitää yhteyttämiskoneistonsa sopivasti hapettuneessa tilassa, jotta se kestää valon määrän vaihtelun. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun luodaan uudenlaisia kasveja ruoan ja energian tuotantoon, johon ilmastonmuutos ja kulutuksen kiihtyminen luovat paineita.