Asiasana: molekulaarinen kasvibiologia

Kasvien viherhiukkasten hapetus–pelkistysreaktioita katalysoivat tioredoksiinientsyymit säätelevät yhteyttämisen reaktioita monin tavoin. Turun yliopistossa väittelevä Lauri Nikkanen on tutkinut kasvin tioredoksiinijärjestelmien merkitystä fotosynteettisissä prosesseissa. Tutkimuksessa todettiin tioredoksiineilla olevan keskeinen rooli yhteyttämisen säätelyssä.

Marjaana Rantala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, kuinka kasvien fotosynteesissä toimivat proteiinikompleksit ovat järjestäytyneet viherhiukkasessa sijaitsevalle tylakoidikalvostolle. Tutkimuksessa osoitettiin, että fotosynteesikoneiston yksittäisten osasten väliset vuorovaikutukset muuttuvat valo-olosuhteiden vaihtelun mukaan, mikä mahdollistaa kasvin sopeutumisen valon määrän vaihteluun. Tulokset auttavat ymmärtämään paremmin fotosynteesikoneiston toimintaa ja säätelyä luonnossa, jossa valon määrä vaihtelee jatkuvasti.

Moona Rahikaisen väitöstutkimus osoittaa, että eräs kasvisolun säätelyproteiini, proteiinifosfataasi 2A, on tärkeä kasvin puolustuksen säätelijä. Se ohjaa kasvin sopeutumista ympäristöön ja rajoittaa kasvin luonnollisten puolustusyhdisteiden tuotantoa. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää kasvinjalostuksessa tavoiteltaessa vastuskykyisempiä ja ravinteikkaampia viljelykasveja.