Elias Tillandz -palkinto syövän täsmähoitoa ja hiilineutraalia biopolttoainetta käsitteleville artikkeleille
Elias Tillandz -palkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille. Tänä vuonna palkinto jaettiin kahden vuoden 2018 parhaan artikkelin kesken. Palkituissa artikkeleissa löydettiin uusia keinoja syövän täsmälääkkeiden vaikutuksen tehostamiseksi sekä auringon valoenergian muuttamiseksi polttoaineena käytettävän biovedyn kemialliseksi energiaksi.
Vuosittain BioCity Turku -organisaation tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille jaettava Elias Tillandz -palkinto on nimetty Turun Akatemian professori Elias Tillandzin (1640‒1693) mukaan. Tillandz toi Turkuun kokemusperäisen tieteen ja julkaisi Turun ensimmäisen varsinaisen tieteellisen tutkimuksen.
BioCity Turku -organisaatiossa on yli sata tutkimusryhmää, joissa työskentelee yli tuhat tutkijaa ja opiskelijaa Turun yliopistosta ja Åbo Akademista. BioCity Turun tieteellinen neuvottelukunta valitsee Tillandz-palkinnon saajan koko tutkijayhteisön ehdotusten pohjalta. Palkintoon sisältyy stipendi, jota on tukenut Stiftelsen för Åbo Akademi.
Syöpäsolun jarrupoljinta säätämällä voidaan tehostaa täsmälääkkeiden tehoa
Syöpätutkijat ovat yleisesti luopuneet käsityksestä, että olisi löydettävissä yksi, kaikkiin syöpätyyppeihin toimiva syöpähoito. Sen sijaan on pyritty löytämään eri syöville juuri niihin vaikuttavia täsmälääkkeitä. Suurimmassa osassa täsmälääkkeillä tehdyistä kliinisistä kokeista ei ole kuitenkaan saavutettu merkittävää tehoa syövän hoidossa. Suurimpana syynä on katsottu olevan syöpäsolujen kyky mukautua hoitoihin ja löytää tapoja kiertää lääkkeiden vaikutukset.
Turun yliopiston professori Jukka Westermarckin tutkimusryhmässä väitöskirjansa tehnyt LT Otto Kauko selvitti yhteistyössä Helsingin yliopiston FIMM-instituutin tutkijoiden kanssa, onko olemassa yhteistä tekijää, joka saa täsmälääkkeet menettämään tehonsa syöpäsoluissa.
– Suurin osa täsmälääkkeistä toimii estämällä solun sisällä olevia kinaasiviestintäketjuja, joiden aktiivisuus on syöpäsoluissa lisääntynyt. Tämä puolestaan kiihdyttää syövän pahanlaatuista käyttäytymistä. Kinaasiverkostoja kuvaillaan usein syöpäsolujen kaasupolkimiksi ja on ajateltu, että niiden hillitseminen riittäisi syövän hoitamiseen, Westermark kertoo.
Tutkimusryhmä tutki, miten fosfataasi PP2A -entsyymin aktiivisuuden lisääminen vaikuttaa yli 200 täsmälääkkeen tehoon pahanlaatuisissa keuhkosyöpäsoluissa.
– Tulokset osoittivat, että kun PP2A:n, eli solun jarrupolkimen, aktiivisuutta lisätään, suurimmalla osalla lääkkeistä syöpäsoluja tappava teho lisääntyy, Westermark selittää.
– PP2A-jarrua aktivoivat lääkkeet ovat täysin uusi mahdollisuus syövän hoitoon. Nyt julkaistujen tulosten perusteella niitä käyttämällä voitaisiin mahdollisesti tehostaa useiden jo nyt käytössä olevien täsmälääkkeiden hoitovaikutusta, Kauko uskoo.
Levän fotosynteesi mahdollistaa hiilineutraalin biopolttoaineen tuotannon
Hiilipäästöjen nollaaminen ilmastonmuutoksen estämiseksi vaatii uusien teknologioiden kehittämistä ympäristöystävällisten biopolttoaineiden tuottamiseksi. Turun yliopiston tutkimusryhmä teki löydön, jonka avulla auringon valoenergiaa pystytään muuttamaan tehokkaasti biovedyn kemialliseksi energiaksi solutehtaina toimivien viherlevien fotosynteesin välityksellä.
– Kun leväsoluja inkuboidaan eli haudutetaan ensin anaerobisissa oloissa pimeässä, ne alkavat valotettaessa tuottaa tehokkaasti vetyä, mutta valitettavasti vain muutaman sekunnin ajan, kertoo tutkimusryhmän johtaja, molekulaarisen kasvibiologian apulaisprofessori Yagut Allahverdiyeva.
Tutkijat osoittivat, että vedyn tuottoa valossa voidaan ratkaisevasti pidentää yksinkertaisesti altistamalla anaerobiset leväviljelmät vahvoille mutta lyhyille valopulssijonoille, jotka erotetaan toisistaan pidemmillä haudutusjaksoilla pimeässä.
– Näissä oloissa viherlevät eivät rikasta happea kasvatusliuokseen. Prosessi säilyy toimintakykyisenä usean päivän ajan ja vedyntuotto on maksimissaan ensimmäisten kahdeksan tunnin ajan, tutkimusryhmän jäsen, erikoistutkija Sergey Kosourov kertoo.
Uusi menetelmä on arvokas niin levien fotosynteesin perustutkimuksen kuin teollisen sektorin tutkimus- ja kehitystyön kannalta kehitettäessä uusia teknologioita hiilineutraalien biopolttoaineiden laajamittaiseen tuotantoon.
BioCity-symposiumissa keskitytään tänä vuonna ruskeaan rasvaan sekä Alzheimerin taudin ja syöpätautien uusiin hoitoihin
Turun Biotiedekeskus juhlistaa 30-vuotissyntymäpäiväänsä 22.–23.8.2019 järjestettävällä symposiumilla, jonka teemana on immuunijärjestelmän toiminta elämän eri vaiheissa. Turun biokeskuksen BioCity Turun vuosikokous on muodostunut biotieteiden ja molekyylilääketieteen tärkeimmäksi kokoukseksi Turussa. Puhujat edustavat maailmanluokan huippututkimusta ja tilaisuuteen osallistuu neljäsataa tutkijaa.
Tänä vuonna symposiumissa käsitellään immuunijärjestelmän roolia ihmisen elämänkaaressa.
– Monet autoimmuunisairaudet, kuten MS-tauti ja nivelreuma johtuvat immuunijärjestelmän toiminnan häiriöistä. Aineenvaihduntasairauksia kuten tyypin 2 diabetesta ja lihavuutta yhdistää inflammaatio ja toisaalta ruskean rasvan uskotaan parantavan immunijärjestelmän toimintaa. Syöpätautien hoidossa on edistytty merkittävästi uusilla mullistavilla immunologisilla hoidoilla, jotka syöpähoidot perustuvat elimistön oman immuunijärjestelmän solujen vahvistamiseen, tieteellisen ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja, akatemiaprofessori Riitta Lahesmaa tiivistää.
Symposiumin järjestävät BioCity Turku, Turun yliopisto ja Åbo Akademi.
