Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 86 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 114 osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä 50,5 miljoonalla eurolla. Turun yliopistossa toteutetaan kolmea kunnianhimoista akatemiahanketta.
Turun yliopistoon myönnettiin rahoitusta kolmelle akatemiahankkeelle. MUST-konsortiota johtaa maantieteen yliopistonlehtori, dosentti Joni Mäkinen ja sen aiheena on subglasiaalisten sulamisvesiprosessien dynamiikka mannerjäätiköiden nopean sulamisvaiheen aikana.
Nelivuotisessa hankkeessa Turun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat yhteistyössä ruotsalaisten ja kanadalaisten kanssa pyrkivät tuottamaan uudenlaista tietoa ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta suurten mannerjäätiköiden sulamisesta ja sulamisen seurauksista.
– Lasertekniikka on mahdollistanut Suomea jääkaudella peittäneen mannerjäätikön jättämien jälkien tutkimisen aivan ennennäkemättömällä tarkkuudella. Valtakunnallisen laserkeilausaineiston ja jäätikkömallinnuksen avulla voimme selvittää, miten runsaat sulamisvedet ovat kanavoituneet jään alla, ja edelleen arvioida nykyisten mannerjäätiköiden tulevaa käyttäytymistä ilmaston lämmetessä, Mäkinen kertoo.
Jo nyt tutkijat ovat löytäneet kyseisillä menetelmillä tieteelle kokonaan uuden maaperämuodostuman. Turun yliopisto tiedotti alkuvuodesta 2018 Mäkisen ja projektitutkija Kari Kajuutin kansainvälisestikin merkittävästä geomorfologisesta löydöksestä, jolle annettiin nimeksi murtoo.
– Murtoot ovat osoittautuneet osaksi jäätikön sulamisvesien muodostamia kilometrien mittaisia reittejä, ja ne voivat muodostaa puuttuvan elementin jäänalaisessa hydrologiassa ja jäätikkömallien laadinnassa, Mäkinen sanoo.
Konsortio koostuu kahdesta osahankkeesta, joista toista johtaa GTK:n vanhempi tutkija Antti Ojala. Turun yliopistossa toteutettavan osahankkeen rahoitus on 357 196 euroa.
Akatemiahankkeilla mahdollisuudet läpimurtoihin
Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta painotti Suomen Akatemian tiedotteen mukaan valinnoissaan erityisesti hankkeita, joilla on mahdollisuudet merkittäviin tieteellisiin läpimurtoihin.
– Toimikunta pyrkii rahoittamaan eri alojen tutkimusta laaja-alaisesti ja ottamaan huomioon eri alojen erityispiirteet. Rahoituspäätöksiä tehdessä toimikunta korosti etenkin tutkimuksen tieteellistä laatua, toteutettavuutta, uutuusarvoa ja mahdollisuutta läpimurtoihin, toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino sanoo tiedotteessa.
Kunnianhimoiset tavoitteet näkyvät hyvin myös kahdessa muussa Turun yliopiston uudessa akatemiahankkeessa.
Molekulaarisen kasvibiologian apulaisprofessori Yagut Allahverdiyeva-Rinne on mukana AlgaLEAF-konsortiossa, jota johtaa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusprofessori Tekla Tammelin.
Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen solutehdas. Teknologian päämääränä on saada aikaan kestävä polttoaineiden ja kemikaalien biotuotanto hyödyntämällä hiilidioksidia ja auringonvaloa. Jos tavoitteessa onnistutaan, uudenlaisen energiantuotannon käyttöönotto voisi hillitä ilmastonmuutosta. Allahverdiyeva-Rinteen osahankkeen rahoitus on 332 660 euroa.
Fysiikan ja tähtitieteen laitoksen dosentti, akatemiatutkija Talvikki Hovatta puolestaan sai nuoren tutkijasukupolven rahoituksen hankkeelle, joka käsittelee supermassiivisia mustia aukkoja ja niiden aiheuttamia valonnopeudella liikkuvia hiukkassuihkuja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten magneettikentän rakenne vaikuttaa hiukkassuihkujen syntyyn ja säteilyyn.
Projektin aikana tutkijat ottavat käyttöön uuden radiovastaanottimen Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla, jonka avulla tutkitaan hiukkassuihkujen magneettikenttiä useilla korkeilla radiotaajuuksilla suuressa otoksessa aktiivisia galakseja. Hankkeelle myönnettiin 449 630 euron rahoitus.
