Turussa pidettävä kansainvälinen fotosynteesikonferenssi pureutuu ihmiskunnan suuriin haasteisiin 22.–24.5.
Fotosynteesitutkimuksen avulla saatavaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamiseen, uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hallintaan. Turussa 22.–24.5.2019 pidettävä kolmipäiväinen konferenssi Nordic Photosynthesis Conference (NPC14) kokoaa neljännentoista kerran yhteen kansainvälisen fotosynteesitutkimuksen kärkinimiä.
Median on mahdollista haastatella fotosynteesikonferenssin puhujia. Haastatteluista voi sopia konferenssin järjestelyistä vastaavan Pauli Kallion kanssa (p. 041 5022974, pataka@utu.fi).
Fotosynteesitutkimuksen tavoitteena on selvittää yhteyttävien solujen valoenergian keräämiseen, hyödyntämiseen ja säätelyyn liittyviä molekyylitason mekanismeja muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. Saatua tietoa käytetään hyödyksi tehokkaampien viljelykasvien ja -menetelmien kehittämisessä tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamiseksi, sekä uusien bioteknologian sovellusten perustana, esimerkiksi erilaisten hiilipohjaisten kemikaalien tuottamiseen fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi.
Fotosynteesikonferenssin noin sadan osallistujan joukossa on tutkijoita kahdeksasta eri Euroopan maasta ja puhujina tieteenalan uranuurtajia, kuten akateemikko, molekulaarisen kasvibiologian professori Eva-Mari Aro Turun yliopistosta sekä professori Stenbjörn Styring Uppsalan yliopistosta. Konferenssin tavoitteena on jakaa alan uusinta tutkimustietoa ja viedä eteenpäin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, joka liittyy kestävän kierotalouden haasteisiin.
– Konferenssi keskittyy yhteyttävien organismien eli kasvien, levien ja syanobakteereiden biologisen ja biokemiallisen perustutkimuksen tulosten ja sovellusten esittelemiseen. Keskeisenä teemana ovat molekyylitason rakenteet ja prosessit, jotka liittyvät näiden organismien kykyyn käyttää auringon energiaa hiilidioksidin sitomiseksi erilaisiksi orgaanisiksi hiilipohjaisiksi yhdisteiksi. Molekyylitason perustietoa hyödynnetään kestävän biotalouden tulevaisuuden sovelluksissa, jotka pyrkivät ruoantuotannon turvaamiseen ja ilmastonmuutoksen hallintaan, kertoo järjestelytoimikunnassa mukana oleva apulaisprofessori Pauli Kallio Turun yliopistosta.
Turun yliopistolla on keskeinen rooli kansainvälisessä fotosynteesitutkimuksessa
Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian yksikössä tehtävällä fotosynteesitutkimuksella on pitkä historia ja se muodostaa kiinteän osan laajaa kansainvälistä tutkimusverkostoa. Yksikkö koordinoi pohjoismaista soveltavaan fotosynteesitutkimukseen keskittyvää NordAqua-huippuyksikköä ja Suomen Akatemian kansallista huippuyksikköä Molecular Biology of Primary Producers, jossa myös Helsingin yliopisto on mukana.
Lisäksi Turun yliopisto on mukana EU:n Horizon2020-tutkimusprojektissa SUNRISE - Solar energy for circular economy, jonka tavoitteena on kehittää uusia fotosynteesiin pohjaavia teknologian sovelluksia uusiutuvien kemikaalien valmistamiseksi.
Konferenssi pidetään Virastotalolla 22.–24.5.2019. Tilaisuus on avoin ainoastaan ilmoittautuneille osallistujille. Media on tervetullut paikalle tekemään haastatteluja, mutta haastatteluista kannattaa sopia etukäteen.
Lisätietoja
Pauli Kallio, p. 041 5022974, pataka@utu.fi