Perheen heikko taloudellinen tilanne lisää nuoren riskiä kokea, ettei kuulu luokassa porukkaan
Sen sijaan vanhempien koulutustaso ei ole yhteydessä nuorten osattomuuden kokemuksiin koululuokassa, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus.
Sen sijaan vanhempien koulutustaso ei ole yhteydessä nuorten osattomuuden kokemuksiin koululuokassa, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus.
Kaikille avoimella MOOC-verkko-opintojaksolla (massive open online course) hyödynnetään tutkitun tiedon lisäksi kokemusasiantuntijoiden ääntä. Opintojakso on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston Sote-akatemian, Turun ammattikorkeakoulun, Tukenasi ry:n, Auta lasta ry:n ja Osallisuuden aika ry:n kanssa. Opintojakso on myös osa Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston Osaamispuu®-yhteistyötä.
Turun yliopiston Sote-akatemia on saanut Opetushallitukselta rahoituksen uudenlaisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen järjestämiseksi vuosina 2022–2023. Maksuttomalla koulutuksella vahvistetaan kaikkien kasvatus- ja oppimisyhteisöjen ammattilaisten osaamista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Sosiaalisella pääomalla on keskeinen merkitys nuorten koetulle hyvinvoinnille, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Merkitys on erityisen suuri niille, joiden hyvinvoinnin taso on muuten matala. Kaikista sosiaalisista suhteista perhesuhteet osoittautuivat muita tärkeämmiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin 12–13-vuotiaita nuoria, ja se julkaistiin Social Indicators Research -lehdessä.
Miten koulutus voi auttaa lasta ja nuorta löytämään paikkansa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Kysymykseen pureudutaan Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan paneelikeskustelussa On the right track – koulutus väylänä osallisuuteen. Torstaina 8.4. kello 10.15–11.45 lähetettävään paneelikeskusteluun osallistuu muun muassa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
Tuoreessa Yrittäjyys maaseudun nuorten uravaihtoehtona -tutkimuksessa tarkastelimme yrittäjyyttä maaseudun nuorten uravaihtoehtona. Tunnistimme neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden yrittäjyyspolkua: ”yhden uran yrittäjät”, ”joustavat yrittäjät”, "perinteikkäät yrittäjät” ja ”nuoret kokeilijat”.
Valtaosa suomalaislapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta moni lapsi kantaa huolta perheen toimeentulosta, ilmenee Children’s Worlds -raportista. Suomalaislasten materiaalinen hyvinvointi on korkeaa, mutta se ei takaa emotionaalista hyvinvointia. Monet suomalaislapset kokevat fyysistä ja psyykkistä puutetta, merkittävä osa heistä kokee myös turvattomuutta koulussa.
Turun yliopiston INVEST-lippulaivan tutkijat toteuttavat kansainvälisen kyselytutkimuksen Suomessa. Verkkokyselyssä kartoitetaan sitä, miten koronavirustilanne on vaikuttanut nuorten aikuisten elämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Yhteensä 11 928 lasta (6–12-vuotiaat) ja 8 239 nuorta (13–17-vuotiaat) sai sairausvakuutuskorvausta ADHD-lääkkeistä vuonna 2018, osoittaa Turun yliopiston ja Kelan tuore tutkimus. ADHD-lääkkeitä käytti pojista 4,4 % (lapset) ja 4,2 % (nuoret) sekä tytöistä 1,0 % (lapset) ja 1,3 % (nuoret).
Yläkoululaisten kokema kiusaaminen on vähentynyt selvästi, kun koulut ovat panostaneet kiusaamisen vastaiseen työhön. Nettikiusaamisen kitkemistä pitää tehostaa ja tuoda uusia menetelmiä kiusattujen psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen ja vahvistamiseen. Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen julkaisemat tutkimustulokset perustuvat nuorten omaan raportointiin vuosina 2008 ja 2014.