Sodan vaurioittamilla alueilla eläneet ukrainalaisnuoret kärsivät traumaperäisestä stressihäiriöstä, ahdistuneisuudesta ja masennuksesta huomattavasti todennäköisemmin kuin sota-alueen ulkopuolella eläneet nuoret. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus on suurin epidemiologinen hanke, jossa on selvitetty ukrainalaisnuorten mielenterveyttä Itä-Ukrainan sodan jälkeen.
Poikkileikkaustutkimus tehtiin runsaan kahden vuoden kuluttua hyökkäyksen alkamisesta. Siinä vertailtiin 2 766 ukrainalaisnuorta, jotka asuivat sodan koettelemalla Donetskin alueella ja rauhallisella Kirovogradin alueella aineiston keruun aikana syyskuusta 2016 tammikuuhun 2017.
– Tutkimus osoitti, että sota-alueella eläneet nuoret kärsivät voimakkaasta sotatraumasta ja päivittäisestä stressistä. 60 prosenttia heistä oli todistanut aseellisia hyökkäyksiä, 14 prosenttia joutunut väkivallan uhriksi ja 30 prosenttia joutunut jättämään kotinsa, kertoo tutkijatohtori Sanju Silwal Turun yliopistosta.
Sodan omakohtaisesti kokeneilla nuorilla traumaperäisen stressihäiriön riski oli nelinkertainen, vaikean ahdistuneisuuden riski yli kolminkertainen ja keskivaikean tai vaikean masennuksen riski lähes kolminkertainen verrattuna sota-alueen ulkopuolella eläneisiin ikätovereihin.
Myös rauhallisella alueella eläneillä ukrainalaisnuorilla esiintyi kuitenkin tavanomaista enemmän ahdistuneisuutta ja masennusta.
Myös väkivallattomat sotatapahtumat heikensivät nuorten mielenterveyttä
Myös väkivallattomat sotatapahtumat, kuten pakkosiirrot ja sosiaalisten tukiverkostojen menetys, olivat yhteydessä kohonneeseen traumaperäisen stressihäiriön riskiin.
– Perheen ja ystävien tuki suojaa traumaperäiseltä stressihäiriöltä, ja Itä-Ukrainan sodan aikana suurin osa nuorista ei joutunut jättämään kotiaan tai menettänyt läheisiään. Tilanne on kokonaan toinen nyt, kun Venäjän hyökkäys on kohdistunut eri puolille Ukrainaa ja monet perheet ovat joutuneet pakenemaan. On todennäköistä, että huomattava osa nuorista tulee oireilemaan voimakkaasti ja kärsimään mielenterveyden häiriöistä, toteaa professori Andre Sourander Turun yliopistolta.
– Sota altistaa nuoret julmuuksille elämänvaiheessa, joka on erittäin tärkeä fyysisen, emotionaalisen ja kognitiivisen kehityksen kannalta. Sodan psyykkisiä vaikutuksia nuoriin ei pidä aliarvioida. Myös pakolaisia vastaanottavien maiden pitää varautua tarjoamaan heille tehokkaita mielenterveyspalveluita.
Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään myös tämänhetkisen sodan vaikutuksia ukrainalaisten lasten ja nuorten mielenterveyteen.
Tutkimus tehtiin Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuskeskus INVESTissä. INVEST on Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian lippulaiva, jonka tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.
