Mitä on metsä lapsille ja lapsi metsälle, kysyy varhaiskasvatuksen professori Sara Sintonen tutkimushankkeessa, joka sai Koneen Säätiön Metsän puolella -apurahan. Vastausta hän etsii lähtemällä metsäeskarilaisten matkaan.
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lasten aivojen kehitystä selvittävä turkulainen FinnBrain-tutkimushanke järjestää 2. kansainvälisen kongressin aiheena Prenatal and Early Life Stress - Implications for Later Childhood Development and Health. Toivotamme myös median tervetulleeksi laajaan kansainväliseen kongressiimme, joka järjestetään Ruissalon telakalla (Hevoskarintie 23, Turku) 7.-9.6.2023.
Sosiaalityön professori Mia Hakovirta ja lastenpsykiatrian professori André Sourander ovat saaneet rahoituksen NordForskin Welfare among Children and Young People in the Post-Pandemic Nordics -hausta (Lasten ja nuorten hyvinvointi Pohjoismaissa pandemian jälkeen). Molemmissa hankkeissa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin Pohjoismaissa.
Tiede on osa arkea, huomaamme sitä tai emme. Poliitikoilla on erityinen vastuu: jos he suhtautuvat nihkeästi tieteeseen ja tutkimukseen, on syytä huolestua. Tehdyt päätökset vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja ulottuvat kauas tulevaisuuteen, kirjoittaa Johanna Kaakinen. Artikkeli on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
Sopiva määrä stressiä vahvistaa stressinsietokykyä, mutta pitkään jatkuva ylivoimainen kuormitus rassaa terveyttä. Lapset ovat erityisen haavoittuvia kovan stressin vaikutuksille. Kukaan ei pärjää yksin, ja heikoimpia pitää tukea, korostaa Linnea Karlsson. Kirjoitus on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
Köyhyys aiheuttaa nuorille stressiä, osoittavat Turun yliopiston sosiaalityön tutkijoiden nuorilta saamat vapaamuotoiset kirjoitukset. Tutkijat toteuttivat ensimmäisinä Suomessa lapsille ja nuorille suunnatun köyhyyskokemuksiin liittyvän kirjoituskilpailun. Esille nousivat vahvoina myös nuorten kykenemättömyys kuluttaa vertaisten lailla sekä energiakriisin ja inflaation vaikutukset.
Opettajien taidot tukea kielellistä moninaisuutta eivät aina ole peruskoulun opetussuunnitelmien edellyttämällä tasolla. Suunnitelmat ovat jo usean vuoden ajan edellyttäneet jokaiselta opettajalta kieli- ja kulttuuritietoista pedagogiikkaa, mutta asiaa kasvatustieteen alan väitöstyössään tutkinut Elisa Repo havaitsi eroja opettajien asenteissa ja käytänteissä.
Millä keinoin voisimme ehkäistä lasten ja nuorten pahoinvointia? Vastausta yhteistuumin etsivät Turun yliopiston tutkijat sekä julkishallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin edustajat Turun kaupunginkirjastossa perjantaina 3.3. järjestettävässä ajatushautomossa. Tapahtuma on avoin myös yleisölle. Ratkaisua etsitään erityisesti sosiaalisista innovaatioista kuten uusista, eri toimijoiden yhteistoimintaa perustuvista toimintamalleista.
Äitien yksinäisyys ennustaa tyttöjen, isien yksinäisyys poikien pitkäaikaista sosiaalista yksinäisyyttä, paljastuu kasvatustieteiden maisteri Anne-Elina Salon Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. – On tärkeää varmistaa, että jokainen vanhempi voi kokea kyvykkyyttä vanhemmuudessaan, ja että yksikään vanhempi ei koe jäävänsä yksin. Tämä edistää vanhempien hyvinvointia ja mahdollistaa parhaimmillaan myös ylisukupolvisten haavoittuvuuden polkujen katkaisemisen, Salo toteaa.
Sairaustapausten vuoksi siirtyy alkuvuoteen 2023. Miksi varsinkin nuoret naiset pyrkivät opiskelussa ja työelämässä huippusuorituksiin? Tähän kysymykseen etsitään vastausta Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan EDutu!-webinaarissa torstaina 15.12. kello 15.00. Aiheeseen johdattaa kasvatustieteiden apulaisprofessori Päivi Siivonen.