Tyypin 1 diabetes syntyy perinnöllisen alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena. MSc Zsofia Gombos tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan HLA-geenialueella sijaitsevien geneettisten riskitekijöiden yhteyttä tyypin 1 diabetekseen.
Integratiivisen fysiologian ja farmakologian tutkimuksen teema-alue kattaa laajalti biolääketieteeseen kuuluvia aihealueita. Näitä ovat esimerkiksi endokrinologia ja metabolia, biokuvantaminen ja diagnostiikka, lääkekehitys ja lääkehoito. Tutkimusmenetelmiin kuuluvat erilaiset in vitro -soluviljelymallit ja translationaaliset eläinmallit. Biokuvantamiseen on käytettävissä uudenaikaisimmat
mikroskopian, röntgenkuvantamisen ja PET-kuvantamisen menetelmät.
Laitoksessa on kolme tutkimuksen yksikköä: 1) infektiot ja immuniteetti, 2) integratiivinen fysiologia ja farmakologia, sekä 3) syöpätutkimus. Laitoksellamme tutkimus käsittää sekä biolääketieteellistä perustutkimusta että translationaalista tutkimusta, ja yksikköjako heijastaa tutkimuksemme painopistealueita.
Biolääketieteen koulutusohjelma (aiemmin terveyden biotieteet, TerBio) on vuonna 1998 aloittanut Suomen ensimmäinen monitieteinen bioalan koulutusohjelma. Biolääketiede yhdistää lääketieteen ja luonnontieteen osaamisen ihmiskehon toiminnan ymmärtämiseksi ja hoitojen kehittämiseksi.
MSc Pranshu Sahgalin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkastellaan kahden eri solukalvoreseptorityypin, integriinien ja reseptorityrosiinikinaasien, säätelyä ja säätelyn vaikutuksia syöpäsolujen toimintaan. Tutkimuksessaan Sahgal selvitti solukalvoreseptorien liikennöintiä solukalvon ja solun sisäisten osastojen välillä ja löysi uusia rintasyövän kasvua lisääviä säätelytekijöitä.
Lihavuuteen liittyvän maksan rasvoittumisen on viime aikoina osoitettu olevan merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille. FM, DI Liisa Ailanen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan hermovälittäjäaine neuropeptidi Y:n vaikutuksia maksan rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Tutkimuksessa käytetyt lääkehoidot neuropeptidi Y:n vaikutusten estämiseksi antavat lupaavia tuloksia lihavuuden yksilölliselle lääkehoidolle.
Yksi keskeinen haaste tulehduksellisten sairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen ja ateroskleroosin, ennustamisessa on varhaisten tautimarkkerien löytäminen. Turun yliopistossa väitelleen Santosh Bhosalen tutkimuksessa etsittiin seerumista varhaisia tyypin 1 diabeteksen ja ateroskleroosin markkereita laajamittaisesti kvantitatiivisen proteomiikan keinoin, eli mittaamalla seeruminäytteistä kaikki havaittavissa olevat proteiinit samanaikaisesti.
Turun yliopistossa väittelevä FM Mari Suominen on tutkinut rinta- ja eturauhassyövän luuetäpesäkkeiden hoitomenetelmiä hiirimalleissa. Väitöstutkimuksessa havaittiin kahden tehokkaan uuden lääkeaineen, solumyrkky sagopilonin ja luuhun hakeutuvan alfasäteilijä radium-223:n vaikuttavan sekä luu- että syöpäsoluihin. Lisäksi radium-223 pidensi luuetäpesäkkeitä kantavien hiirten elinaikaa.