Asiasana: biolääketieteen laitos

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. EL Heli Repo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että sekuriini-proteiini ennustaa rintasyöpäpotilaan selviytymistä. Sekuriiniin liittyvät proteiinit voivat olla lupaavia tulevaisuuden lisätyökaluja rintasyövän ennusteen arvioimiseen ja yksilöllisten hoitopäätösten tekemiseen.

Suurin osa eturauhassyöpätapauksista etenee hitaasti, eikä välttämättä aiheuta juurikaan oireita. Jotkut tapauksista ovat kuitenkin aggressiivisia, jolloin syöpä etenee nopeasti ja voi lähettää etäpesäkkeitä. FM Elina Kaikkonen löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan perinnöllisiä geenivirheitä, joiden avulla voidaan mahdollisesti erottaa aggressiiviset eturauhassyövät hitaasti etenevistä syövistä. 

FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.

Yhdysvaltalainen maailman johtava diabetestutkimussäätiö JDRF on myöntänyt Turun yliopiston PAMP-hankkeelle (Pathogen Associated Molecular Patterns) kolmivuotisen rahoituksen, jonka kokonaissumma nousee yli 520 000 euroon.  

Suolistosyöpä on yksi Suomen yleisimmistä pahanlaatuisista kasvaimista. Etenkin paikallisessa, suolen seinämän läpi levinneessä syövässä taudinkulkua on vaikea ennustaa, vaikka joitain korkean uusiutumisriskin tekijöitä jo tunnetaan. Turun yliopistossa väittelevä Khadija Slik löysi tutkimuksessaan uusia kudosmerkkiaineita, jotka voisivat ennustaa paikallisen suolistosyövän uusiutumisriskiä. 

A-streptokokkien aiheuttamien infektioiden hoidossa penisilliinit ovat tärkeitä antibiootteja. Laaja kansainvälinen tutkimus löysi A-streptokokkikantoja, joiden herkkyys penisilliiniryhmän antibiooteille oli huolestuttavasti vähentynyt.

Suomalaistutkijat ovat tunnistaneet uuden sydämen vajaatoiminnan geneettisen alttiustekijän sydänlihaksen toimintaan vaikuttavasta TRIM55-geenistä. 

Suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä on julkaissut merkittävän koe-eläimillä tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan ns. epigeneettisillä lääkkeillä voidaan tietyissä tapauksissa estää rintasyövän kasvu. Saadut tulokset ovat merkittäviä erityisesti siksi, että niiden perusteella epigeneettisistä lääkkeistä voi olla hyötyä ainoastaan niille syöpäpotilaille, joiden maitorauhaskudoksessa on tapahtunut kehityksen aikana normaalista poikkeavia epigeneettisiä muutoksia. Muille potilaille näistä lääkkeistä voi olla jopa haittaa. Tulokset on julkaistu Naturen Scientific Reports -tiedejulkaisussa.

Turun yliopistossa väittelevä Anna Kazakova kehitti uuden, kustannustehokkaan ja vähemmän aikaa vievän monianalyyttimääritystestin, jota voidaan hyödyntää laaja-alaisesti virusinfektioiden diagnosoinnissa ja rokotteiden immuunivasteen mittaamisessa. Kazakova käytti uutta testiä selvittäessään varhaislapsuuden yleisten hengitysinfektioiden esiintyvyyttä ja tautitaakkaa sekä analysoidessaan influenssarokotteiden aikaansaamaa immuunivastetta aikuisilla. 

MSc Aki Stubb tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan erittäin monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesiota superresoluutiomikroskopian avulla. Tutkimuksessaan Stubb paljasti monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesioiden erityispiirteitä.