Jukka Kerolle 400 000 euron apuraha kilpirauhassairauksien tutkimiseen
Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen kliininen tutkija ja dosentti sekä Tyksin erikoislääkäri Jukka Kero saa Lastentautien tutkimussäätiöltä 400 000 euron kolmivuotisen henkilökohtaisen apurahan. Keron tutkimusryhmä on kehittänyt tautimalleja kilpirauhassairauksien mekanismien tutkimiseksi ja tutkinut erityisesti synnynnäisten kilpirauhassairauksien perinnöllisyyttä Suomessa.
Synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan keskimäärin yhdellä 2500 vastasyntyneestä eli Suomessa syntyy vuosittain noin 20–30 synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa lasta.
– Tämä on todella merkittävä rahoitus tutkimuksen jatkolle. Nyt pystymme palkkaamaan uuden tutkijatohtorin sekä väitöskirjan tekijän. Raha mahdollistaa kilpirauhassairauksien perusteellisempaa selvittämistä uusien projektien käynnistämisen myötä ja tuo työhömme pitkäjänteisyyttä, Kero sanoo.
Keron mukaan rahoitus mahdollistaa uusien perheiden tutkimisen ja joidenkin perheiden tutkimisen uudelleen kehittyneemmillä menetelmillä.
– Niitä perheitä, joissa emme ole löytäneet syytä geenimuutokseen, voimme nyt tutkia vielä tarkemmin uudestaan.
Kero selvittää tutkimuksessaan kilpirauhassairauksien syitä ja etsii uusia kilpirauhasta sääteleviä geenejä ja geenimuutoksia. Hän tekee tutkimusta yhdessä Tyksin Lasten- ja nuorten klinikan sekä Turun yliopiston biolääketieteen laitoksessa toimivan tutkimusryhmänsä kanssa.
Hän on yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa kehittänyt kilpirauhassairauksien tutkimiseen tarvittavia tautimalleja. Ryhmä on löytänyt useita uusia geenimuunnoksia, jotka aiheuttavat synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Useilta suomalaisperheilta on löytynyt myös uusi sairautta aiheuttava tautigeeni.
– Löysimme esimerkiksi viisi suomalaista perhettä, joissa useammalla on synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta ja sen aiheuttajaksi paljastui uusi geeni, jolla ei aikaisemmin tiedetty olevan merkitystä kilpirauhasen toiminnassa, Kero toteaa.
Suomessa kilpirauhasen synnynnäistä vajaatoimintaa on seulottu vuodesta 1979 lähtien.
– Onneksi seula toimii erinomaisesti ja jos vauvalla todetaan kilpirauhasen vajaatoiminta, sitä voidaan helposti hoitaa tyroksiinin avulla. Lasten kilpirauhassairauksien hoito on välttämätöntä normaalin kasvun ja kehityksen varmistamiseksi, Kero sanoo.
Tutkimusryhmän pitkäaikaisena tavoitteena on saada lisää tietoa kilpirauhasen toiminnasta ja kilpirauhassairauksien syistä. Tutkimukset tarkentavat kilpirauhassairauksien diagnostiikkaa ja voivat avata uusia mahdollisuuksia kilpirauhassairauksien hoito-ja ehkäisymahdollisuuksien kehittämiseen.
Jukka Kero selvittää tutkimuksessaan kilpirauhassairauksien syitä ja etsii uusia kilpirauhasta sääteleviä geenejä ja geenimuutoksia.
