Verinäytteestä eristetyn kasvain-DNA:n avulla voidaan löytää vaihtoehtoinen hoito niille potilaille, joiden munasarjasyöpä on muuttunut vastustuskykyiseksi solunsalpaajille.
Korkea-asteinen seroosi munasarjasyöpä (high-grade serous ovarian cancer, HGSOC) on yleisin ja aggressiivisin munasarjasyöpätyyppi. Kasvaimen perimä muuttuu helposti hoidon aikana ja tekee siitä vastustuskykyisen käytetylle solusalpaajalääkitykselle. Paremman hoitovasteen saamiseksi Turun ja Helsingin yliopistojen ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkijat ovat selvittäneet kiertävän kasvain-DNA:n hyödyntämistä täsmälääkityksen valinnassa.
Kiertävällä kasvain-DNA:lla (circulating tumor DNA; ctDNA) tarkoitetaan syöpäsoluista lähtöisin olevaa verenkierrossa esiintyvää DNA:ta. Sen avulla voidaan verikokeella havaita muutokset syöpäkasvaimen genomissa, ja kohdentaa hoito näihin muutoksiin.
– ctDNA mahdollistaa kiinteiden kasvaimien genomisten muutoksien selvittämisen myös pitkälle edenneissä syövissä, joissa näytepalan saaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Osoitimme tutkimuksessamme, että sen avulla voidaan nopeasti havaita, vastaako potilas hoitoon ja löytää lääkekombinaatioita, jotka hyödyntävät kasvaimen genomisia Akilleen kantapäitä, sanoo tutkimusta johtanut professori Sampsa Hautaniemi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan systeemisen onkologian tutkimusohjelmasta.
Tutkimus on osa hänen koordinoimaansa EU-rahoitteista HERCULES-projektia sekä Suomen Akatemian Kärkihanke-ohjelmaa. Tulokset julkaistiin vastikään henkilökohtaisen lääketieteen uusimpiin tuloksiin keskittyvässä JCO Precision Oncology -lehdessä.
Tutkimuksessa oli mukana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettujamunasarjasyöpään sairastuneita potilaita. ctDNA-muutoksia tutkittiin verinäytteistä ennen hoitoa, sen aikana ja jälkeen tutkimusryhmän kehittämien menetelmien avulla.
– Tyksin munasarjasyöpäpotilaat suhtautuvat myönteisesti kliinisiin tutkimuksiin. Viimeisen kolmen vuoden ajan valtaosa potilaistamme on antanut näytteitä HERCULES-projektille. Hienoa, että saamme kliinisesti merkittäviä tuloksia. Tutkimus on myös osa Tyksissä ja Turun yliopistossa jo yli 10 vuoden ajan jatkunutta etenevää potilaslähtöistä munasarjasyövän tutkimusta, kertovat erikoislääkäri Johanna Hynninen Tyksin naistenklinikalta ja dosentti Kaisa Huhtinen Turun yliopistosta.
Tutkimuksessa löytyi genomimuutosten perusteella mahdollisesti toimiva lääkitys yli puolelle tutkituista potilaista. Yksi potilaista on saanut kohdennettua hoitoa tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella hyvin tuloksin. Muiden kohdalla tuloksia voidaan käyttää mahdollisesti taudin uusiutuessa.
Tulokset osoittavat, että verinäytteestä analysoitavaa ctDNA:ta voidaan hyödyntää tukena syöpähoitojen päätöksenteossa, ja sen avulla voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa ne potilaat, joiden hoitovaste solunsalpaajille on huono.
– Munasarjasyövällä on tällä hetkellä huono ennuste. Tulevaisuus näyttää valoisammalta, sillä syöpätutkimuksen avulla on löydetty useita kasvaimen genomin muutoksia hyväksikäyttäviä lääkkeitä myös munasarjasyövän hoitoon. Olemme munasarjasyövän täsmälääkintään tähtäävän tutkimuksen eturintamassa. Tavoitteenamme on ymmärtää, miten munasarjasyöpä tulee vastuskykyiseksi nykyisille hoidoille, ja käyttää tätä tietoa tehokkaampien täsmälääkkeiden löytämiseksi, Hautaniemi sanoo.
