Väitöskirjatutkimus tunnistaa rintasyövän aggressiivista taudinkulkua (Väitös: LL, FM Natalia Gurvits, 14.12.2018, patologia)
Patologian tohtorikoulutettava LL, FM Natalia Gurvits tunnisti väitöstutkimuksessaan proteiineja, joiden ilmeneminen syöpäsolukossa ennustaa tilastollisesti lyhyempää rintasyövän elossaoloaikaa. Tutkimus pohjautuu lähes kuudensadan rintasyöpään sairastuneen potilaan aineistoon. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti ns. kolmoisnegatiiviset rintasyövät, jotka muodostavat tällä hetkellä erityisen hoidollisen haasteen.
LL, FM Natalia Gurvitsin tutkimus kohdistui syöpäsolun solunjakautumisen metafaasi-anafaasi-siirtymässä toimiviin Securin-, Pttg1IP- ja Separase-proteiineihin sekä näiden toimintaa sääteleviin mikro-RNA -494 ja -205 –molekyyleihin.
– Tutkittujen proteiinien ja mikro-RNA:iden ilmenemistapoja verrattiin rintasyövän ja normaalin maitorauhasen pintaepiteelin välillä sekä rintasyövän eri alatyyppien välillä, Gurvits kertoo.
Tutkittujen proteiinien ja mikro-RNA:iden ilmenemisen todettiin ennustavan rintasyövän taudinkulkua ja tunnistavan potilasryhmiä, joilla rintasyöpädiagnoosin jälkeisen elossaoloajan voidaan odottaa olevan keskimääräistä lyhyempi. Erityisesti Securin- ja Separase-proteiinit ennustivat tilastoanalyyseissä rintasyövän aggressiivista taudinkulkua vähintään yhtä tehokkaasti kuin tällä hetkellä diagnostiseen käyttöön vakiintuneet ennustetekijät, imusolmukelevinneisyys ja kasvaimen koko. Tutkituista mikro-RNA:ista erityisesti -494:n puuttuminen rintasyöpäsolukosta toimi potilasaineistossa itsenäisenä ennustetekijänä ja liittyi tilastollisesti merkitsevällä tavalla rintasyöpäkuolleisuuden lisääntymiseen potilasaineistossa.
Tutkimus perustui Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä vuosina 1987–1997 ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2005–2015 hoidetuista potilaista koottuihin aineistoihin. Tutkimusta varten aineiston potilaiden hoito- ja seurantatiedot kerättiin Auria Biopankista ja Suomen syöpärekisteristä.
LL, FM Natalia Gurvits sovelsi tutkimiensa proteiinien osoittamiseen spesifiin vasta-ainesitoutumiseen perustuvia immunohistokemiallisia värjäyksiä sekä kehitti menetelmät kaksois- ja kolmois-immunofluoresenssivärjäyksiä varten. Lisäksi hän kehitti automatisoidun in situ hybridisaatio-menetelmän tutkittavien mikro-RNA:iden tunnistamiseen.
***
LL, FM Natalia Gurvits esittää väitöskirjansa Histological detection and prognostic value of regulators of metaphase-anaphase transition in breast cancer (Metafaasi-anafaasi-siirtymän säätelijöiden kudosopillinen osoittaminen ja ennustearvo rintasyövässä) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.12. klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Johan Hartman (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena professori Ilmo Leivo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
LL, FM Natalia Gurvits on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoitti ylioppilaaksi Venäjän Khabarovskissa Gymnasium of Oriental Languages 4:ssä 2003. Gurvits suoritti korkeakoulututkintonsa (MD) Far Eastern State Medical Universityssa 2009 ja (MSc) Turun yliopistossa vuonna 2016. Väitöksen alana on patologia. Gurvits työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: natalia.gurvits@gmail.com
