Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Luonto on myös kulttuuriympäristöä (Väitös: FM Ilona Hankonen, 21.1.2022, maisemantutkimus)

Luonnossa olemiseen liittyvät kokemukset ovat jääneet kapealle huomiolle keskusteltaessa ympäristön kulttuurisista arvoista, toteaa filosofian maisteri Ilona Hankonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. – Kulttuurista kestävyyttä on kotimaisissa keskusteluissa luonnonympäristöihin liittyen tarkasteltu melko suppeasti. Osasyynä tähän lienee vakiintunut tapa hahmottaa luonto ja kulttuuriympäristö toisistaan erillisiksi, jopa vastakkaisiksi ympäristökategorioiksi. Kuitenkin metsät, suot ja järvet ovat osa arjen ympäristöä ja siten kulttuurin kyllästämiä, Hankonen sanoo.

Ihmisen suoliston mikrobistoa voidaan tutkia massaspektrometrian DIA-menetelmällä (Väitös: FM Sami Pietilä, 13.1.2022, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Sami Pietilä totesi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että massaspektrometrian DIA-menetelmä soveltuu suolistomikrobiston analyysiin ja parantaa tulosten toistettavuutta verrattuna nykyisin käytössä olevaan menetelmään.

Bernhard Crusell oli merkittävin suomalaissyntyinen säveltäjä ennen Sibeliusta – uusi väitöstutkimus paljastaa säveltäjän monipuolisuuden (Väitös: FM Janne Palkisto, 15.1.2022, kulttuurihistoria)

Ylistetyn virtuoosin asemassa ollut suomalaissyntyinen säveltäjä Bernhard Crusell oli kiinnostunut hyväntekeväisyydestä ja auttoi Ruotsin köyhiä. Janne Palkiston Turun yliopistoon tekemä väitöskirja on ensimmäinen kokonaan Crusellin elämään ja ammatilliseen toimintaan keskittyvä tutkimus.

Ennenaikainen syntymä altistaa aivojen aktivoitumisen muutoksille (Väitös: LL Katri Lahti, 17.12.2021, lastenneurologia)

Pienipainoisina tai hyvin ennenaikaisena syntyneiden nuorten aivojen lepotilan aikainen toiminta eroaa täysiaikaisena syntyneistä verrokeista, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Tutkimuksessa tutkittiin laskennallisten aivojen magneettikuvantamismenetelmien käyttöä pikkukeskosena syntyneillä nuorilla ja heidän täysiaikaisina syntyneillä verrokeillaan.

Väittelijä tutki tuloeroja ja työnteon rahallisia kannustimia Suomessa (Väitös: VTM Joonas Ollonqvist, 17.12.2021, taloustiede)

Joonas Ollonqvist tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten työssä jatkamisen kannustimet yhdessä terveyden kanssa vaikuttavat eläköitymiseen. Hän selvitti myös, miten väestön eri sosio-demograafiset tekijät ja vero-etuuslainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet tuloerojen kehitykseen Suomessa.

Merkit tyypin 1 diabeteksen kehittymisestä voivat näkyä veressä jo vuosia ennen kliinisiä oireita (Väitös: DI Essi Laajala, 17.12.2021, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Essi Laajala on osoittanut Turun yliopistossa toteutetussa väitöstutkimuksessaan ensimmäistä kertaa, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveenä pysyvien lasten verinäytteissä on havaittavissa geenien ilmentymisen eroja jo hyvin varhain. Erot ovat nähtävissä jopa ennen taudin puhkeamista edeltävien tyypin 1 diabetekselle tyypillisten autovasta-aineiden ilmaantumista vereen. Tyypin 1 diabeteksen oireita edeltävien mahdollisimman varhaisten molekyylimekanismien ymmärtäminen on avainasemassa, jotta voitaisiin löytää keinoja taudin etenemisen pysäyttämiseksi.

Antibioottipulaan ekologinen ratkaisu puolisynteettisistä C-nukleosideista (Väitös: FM Petja Rosenqvist, 18.12.2021, kemia)

Väitöskirjatutkimuksessaan FM Petja Rosenqvist valmisti nukleotideja luonnollisista C-nukleosideista puolisynteettisellä eli biologisia prosesseja hyödyntävällä synteesimenetelmällä. Valmistettujen nukleotidien ja RNA-polymeraasien välisiä vuorovaikutuksia tutkimalla väittelijä kartoitti kyseisten yhdisteiden lääkinnällistä käyttökelpoisuutta ja havaitsi, että etenkin erään C-nukleosidityypin jatkokehitys voisi luoda uuden antibioottityypin. 
 

Tutkimuksessa kehitettiin endometrioosin diagnostiikkaa ja laadittiin ainutlaatuinen tietokanta sekä siihen pohjautuva tekoälyohjelma (Väitös: MD Michael Gabriel, 17.12.2021, synnytys- ja naistentautioppi)

Endometrioosi eli kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti on yleinen hedelmällisessä iässä olevien naisten pitkäaikaissairaus. Michael Gabrielin väitöstutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa kehitettiin endometrioosin diagnostiikkaa, laadittiin maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tietokanta sekä siihen pohjautuva, useissa sairaaloissa koekäytössä oleva tekoälysovellus.