Asiasana: Väitös

Koemme unissa useammin sosiaalisia tilanteita kuin vastaavassa valve-elämässä. Psykologian maisteri Jarno Tuominen todensi ilmiön osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta. Hän esittää väitöskirjassaan myös teoreettisen viitekehyksen ilmiön ymmärtämiselle. Tutkimus paljasti myös, että sosiaalisia tilanteita kuvaavat unet ovat yleisiä jopa sosiaalisen eristäytyneisyyden aikana, tosin tuolloin unissa nähtiin vähemmän vieraita ihmisiä kuin normaaliolojen unissa.

Akuutti umpilisäketulehdus on yksi yleisimmistä päivystyspotilaan vatsakivun syistä, ja umpilisäkkeen poistoleikkaus on yleisin päivystyskirurginen toimenpide. LL Jussi Haijasen väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että suuri osa umpilisäketulehduksista voitaisiin hoitaa turvallisesti ja myös kustannustehokkaasti tablettimuotoisella antibiootilla leikkaushoidon sijaan.

Oikeilla tekonivelkomponenttien valinnoilla voidaan vähentää lonkan kokotekonivelen uusintaleikkausten määrää sekä parantaa potilastyytyväisyyttä. LL Mikko Karvonen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lonkan tiettyihin tekonivelen lonkkamaljan kuppikomponentteihin liittyvien uusintaleikkausten määriä. Hän kiinnitti huomiota erityisesti sijoiltaanmenoihin korkean komplikaatioriskin potilailla.

FM Laura Virtasen patologian alan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaisessa väestössä esiintyvä LMNA-geenimutaatio vaikuttaa solujen tuman rakenteeseen ja solujen elinkelpoisuuteen sekä miten nämä muutokset vaikuttavat perinnöllisen laajentavan kardiomyopatian syntyyn. Tutkimuksessa selvisi, että mutaatio heikentää tumaa suojaavan tumalevyn rakennetta ja herkistää solut solukuolemalle stressin aikana.

FM Esa Sahla tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa tunnettua algoritmisesti ratkeamatonta Postin vastaavuusongelmaa. Tutkimuksessaan Sahla esittää ongelmalle uusia muunnelmia ja soveltaa sitä muiden ongelmien ratkeamattomuuden osoittamiseen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tasapainohäiriöitä ja ortostaattista hypotoniaa kaatumisten riskitekijöinä hyväkuntoisilla kotona asuvilla iäkkäillä. Tutkimuksessa kehitettiin BBS-9-tasapainotesti, joka yksinään ei osoittautunut riittäväksi kaatumisrikin seulontaan. Ortostaattisessa kokeessa 30 sekunnin mittaus seisomaan nousun jälkeen oli luotettavampi kuin kolmen minuutin mittaus arvioitaessa iäkkäiden kaatumisriskiä.

Turun yliopistossa väittelevän LL Tiina Juntikan väitöstutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Hodgkinin lymfooman eri alatyyppien yleisyyttä Suomessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kahden reseptorin ilmaantuvuutta eri lymfoomissa. Tutkittuja reseptoreita voi olla mahdollista hyödyntää uusien tutkimus- ja hoitomuotojen kehittämisessä.

Turun yliopistossa väittelevän LL Antti Saarisen tutkimuksessa tarkasteltiin vaikean varhaisiän skolioosin eri hoitomuotoja. Tutkimuksen mukaan magneettitangot sopivat vaikean yli 90 asteen varhaisiän skolioosin hoitoon. Näillä potilailla esiintyi huomattavasti vähemmän uusintaleikkausten tarvetta verrattuna potilaisiin, joiden skolioosia hoidettiin kirurgisesti pidennettävillä tangoilla.

Massaspektrometriaan (MS) pohjautuva proteiinien tunnistus ja mittaus, proteomiikka, on kehittynyt tehokkaaksi työkaluksi, jota hyödynnetään niin biologisessa kuin lääketieteellisessäkin tutkimuksessa. FM Tommi Välikangas vertaili väitöskirjassaan kattavasti MS-datan käsittelyn eri vaiheisiin liittyviä ohjelmallisia työkaluja.

Kaularangan kulumasairauden leikkaushoitojen määrä Suomessa vuosina 1999–2015 on lisääntynyt puolella, selviää Anna Kotkansalon väitöstutkimuksessa. Leikkauksia tehdään erityisesti luisen juurikanavan ahtauman vuoksi ja uusintaleikkauksia tehdään jopa 13 prosentille potilaista. Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä on yliopistosairaaloiden välillä yli 2,5-kertaisia eroja. Leikkausten esiintyvyyden nousu sekä sairaaloiden väliset erot liittyvät Kotkansalon mukaan todennäköisesti leikkausindikaatioiden vakiintumattomuuteen.