Asiasana: Väitös

Eri tekijöiden välinen dynamiikka on tärkeää minuuden ymmärtämisessä. Valtiotieteiden maisteri Heidi Haanila selvitti väitöstutkimuksessaan, että minuuden kokonaisuuden ymmärtämiseksi tulee huomioida lukuisia osatekijöitä ja lisäksi näiden tekijöiden keskinäinen vuorovaikutus. Minuuden dynamiikka on merkittävä tutkimuskohde, sillä se liittyy myös psyykkiseen hyvinvointiin.

MD Naziha Mansurin patologian alan väitöstutkimuksessa luotiin kliiniseen käyttöön soveltuva algoritminen luokittelutapa mahasyövän eri alaryhmille. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös mahasyöpien biologisia piirteitä ja käyttäytymistä. Tutkimuksessa selvisi, että T-lymfosyyttien määrä on yhteydessä intestinaalisen mahasyövän parempaan ennusteeseen.

Hyvät elintavat ovat yhteydessä onnellisuuden lisääntymiseen lähes kymmenen vuoden seurannassa. Elintapojen vaikutus onnellisuuteen voi motivoida elintapamuutoksiin ja hyvien elintapojen ylläpitoon.

LL Emma Honkanen tutki väitöskirjassaan tyvitumakkeiden toimintaa neurologisiin liikehäiriösairauksiin lukeutuvissa parkinsonismissa ja dystoniassa aivojen SPECT- ja PET-kuvantamisella sekä hyödyntämällä syväaivostimulaatiohoitoa.

MSc Tech. Kang Chen vertaili väitöskirjatutkimuksessaan, miten violetin perunan asyloidut antosyaanit ja mustikan asyloimattomat antosyaanit vaikuttavat tyypin 2 diabetekseen perinnöllisesti lihavilla Zucker-rotilla. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita ”omiikka”-menetelmiä, kuten metabolomikkaa, transkiptomiikkaa ja metagenomiikkaa. Perunasta uutetuilla antosyaaneilla havaittiin olevan enemmän vaikutuksia tyypin 2 diabetekseen kuin mustikan antosyaaniuutteella.   

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LL Anssi Ryösän väitöstutkimuksen mukaan rappeumaperäisiä, pääosin ylemmän lapalihaksen alueella olevia kiertäjäkalvosimen jännerepeämiä hoidettaessa leikkauksella ja sen jälkeisellä fysioterapialla ei saavuteta etua pelkkään fysioterapiaan verrattuna. Kiertäjäkalvosimen repeämä on yleinen vaiva keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä.

MSc Alexey Sarapulov tutki patologian alan väitöskirjassaan B-lymfosyyttien, eli B-solujen, toimintaa. B-solut ovat vastuussa vasta-ainereaktioiden muodostuksesta ja sitä kautta osaltaan immuniteetin muodostumisesta taudinaiheuttajia vastaan. Uutta tietoa B-soluaktivaatiosta voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi rokotteiden kehittämisessä.

Tietyt merietanat varastavat leviltä yhteyttäviä soluelimiä, viherhiukkasia, minkä jälkeen etanat itse kykenevät yhteyttämään kuukausia tai joissain tapauksissa jopa vuoden. FM Vesa Havurinne tutki väitöskirjassaan, miten merietanat pitävät hyvin vaurioalttiit viherhiukkaset toiminnallisina omien eläinsolujensa sisällä.

Väitöskirjatutkimuksessaan FM Asmo Aro-Heinilä kehitti menetelmiä metalloitujen oligonukleotidien, eli metalloitujen RNA- tai DNA-pätkien tarkempaan tutkimiseen. Tutkimus tuotti uutta tietoa metalloitujen oligonukleotidien ominaisuuksista, mikä voi mahdollistaa niiden käytön tulevaisuudessa lääkkeinä tai diagnostiikassa. 
 

LL Pauline Sjöholmin väitöskirjassa tarkasteltiin valtimotaudin riskitekijöitä sekä varhaisten riskitekijöiden ja myöhemmän sairastumisriskin suhdetta Australialaisessa aboriginaalikohortissa. Etenkin alueellinen huono-osaisuus, syntymäpaino sekä asuinpaikka syntymähetkellä vaikuttivat myöhempään valtimotaudin riskiin.