Biolääketieteen alan tutkimusartikkeleiden määrä kasvaa valtavaa vauhtia. Tämän vuoksi alan tutkijoiden on vaikea hankkia ja ylläpitää kaikkea tutkimuksessa tarvittavaa tietoa. MSc Farrokh Mehryaryn väitöstutkimus tarkastelee biolääketieteellisten tekstien louhintaa.
FM Salla Laito selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kauran beta-glukaanille esimerkiksi kaurajuomien ja -jogurttien valmistuksessa usein tapahtuva kuiturakenteiden muokkaus vaikuttaa kauran terveyttä edistäviin ominaisuuksiin. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi kaurajuomassa, jossa beta-glukaanikuidut ovat lyhempiä kuin kaurapuurossa, korostuvat eri terveysvaikutukset. Kauran havaittiin myös olevan eduksi niin keliaakikon kuin gluteeniyliherkänkin suolistomikrobistolle, ja olevan herkkävatsaistenkin hyvin sietämä kuidunlähde.
Hoitotyön johtajien eettinen aktiivisuus lisää hoitohenkilökunnan työhön sitoutumista ja työhyvinvointia, hoidon laatua ja potilastyytyväisyyttä sekä organisaation kokonaismenestystä. TtM Laura Laukkanen tuotti tutkimuksessaan käsitteen hoitotyön johtajien eettinen aktiivisuusprofiili ja kehitti uudenlaisen verkkopohjaisen etiikan koulutuksen. Tutkimus osoitti, että johtajien eettistä aktiivisuutta voidaan tukea siihen liittyvällä verkkokoulutuksella.
LL Jaana Jalava-Bromanin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin keski-ikäisten naisten hormonikorvaushoidon käyttöä sekä vaihdevuosioireilua kokevien psyykkistä tasapainoa. Tutkimuksessa selvisi, että varsinaisten vaihdevuosioireiden lisäksi myös psyykkinen tasapaino vaikuttaa hormonihoidon käyttöön.
VTL Ville Vehkasalo arvioi väitöstutkimuksessaan erilaisten työmarkkinatoimenpiteiden vaikutuksia suhteessa niiden tavoitteisiin. Väitöksen osatutkimukset perustuvat luonnollisten koeasetelmien käyttöön.
Kalle Mattila selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa melanoomapotilaiden hoitotuloksia ja munuaissyöpäpotilaiden etäpesäkkeitä ennustavia tekijöitä.
Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.
Mikrobien tuottamat monimuotoiset luonnonyhdisteet ovat herättäneet suurta kiinnostusta lääkekehityksessä. MSc Bikash Baral tutki väitöskirjassaan uusia menetelmiä hiljaisten geeniryppäiden koodaamien uusien yhdisteiden tuottamiseksi.
LL Monna Myllykankaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin hiippaläpän korjaus- ja tekoläppäleikkauksen sekä aorttatekoläppäleikkauksen maanlaajuisia pitkäaikaismuutoksia ja -ennustetta Suomessa vuosina 1997–2016. Tutkimuksessa selvisi, että biologisten sydänläppäproteesien käyttö on lisääntynyt Suomessa ja keinoläppäpotilaiden pitkäaikaisennuste on parantunut.
Tupakoinnin lopettamisen verkkoyhteisöistä on tullut tärkeä tukityökalu tupakoinnin lopettamisessa. Yhteisöissä keskustellaan tupakoinnin lopettamisesta tähän tarkoitukseen rakennetuilla verkkosivustoilla. Väitöskirjassaan Chenglong Li tutki verkkoyhteisöjen käytön jatkuvuutta ja tiedon jakamista. Li keräsi Suomessa dataa Stumppi.fi -verkkoyhteisöstä ja Kiinassa Smoking Cessation Bar -palvelusta.