Hyvät elintavat lisäävät onnellisuutta (Väitös: LL Säde Stenlund, 18.3.2022, kansanterveystiede)
Hyvät elintavat ovat yhteydessä onnellisuuden lisääntymiseen lähes kymmenen vuoden seurannassa. Elintapojen vaikutus onnellisuuteen voi motivoida elintapamuutoksiin ja hyvien elintapojen ylläpitoon.
Onnellisuus on ihmiselämän keskeisimpiä tavoitteita. LL Säde Stenlundin väitöstutkimuksen perusteella paremmat elintavat ja positiiviset elintapojen muutokset ovat yhteydessä onnellisuuden, toisin sanoen koetun hyvinvoinnin, lisääntymiseen lähes kymmenen vuoden seurannassa.
– Elintapoihin voi suhtautua positiivisemmin, kun niitä ei miellä pelkästään keinona ehkäistä sairauksia, vaan myös mahdollisuutena parantaa omaa hyvinvointiaan laajemmin. Myös onnellisuus näyttää tukevan suotuisia elintapoja päivittäistasolla, mikä saattaa selittyä pystyvyyden kokemuksen lisääntymisenä, Stenlund kertoo.
Tilanteessa, jossa elintapamuutos on haastava, voi onnellisuuteen vaikuttaminen Stenlundin mukaan myös tukea elintapamuutoksen onnistumista.
– Tällaisia onnellisuuden lisäämisen keinoja ovat esimerkiksi läheisten ihmisten kanssa ajan viettäminen, yhteisöön liittyminen tai kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen. Toisaalta, terveyteen vaikuttavat elintavat voi nyt myös vielä vahvemmin mieltää tällaisiksi onnellisuutta lisääviksi tavoiksi.
Elintavat vaikuttavat koettuun hyvinvointiin elämäntilanteesta riippumatta
Stenlundin väitöstutkimuksessa mitattiin 10 000 satunnaisesti valitun työikäisen suomalaisen itsearvioitua onnellisuutta, tarkemmin koettua hyvinvointia, jonka osa-alueita ovat tyytyväisyys elämään sekä positiiviset ja negatiiviset tunnereaktiot.
Vuosien 2003–2012 seurannassa koettua hyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa suhteessa neljään keskeiseen elintapaan, liikuntaan, ruokavalioon, alkoholin käyttöön ja tupakointiin. Stenlundin mukaan elintapojen yhteys myöhempään koettuun hyvinvointiin on vahvempi kuin koetun hyvinvoinnin yhteys myöhempiin elintapoihin.
– Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä samasta havainnosta, mutta ne ovat keskittyneet yksittäisiin elintapoihin ja seuranta-ajat ovat olleet pääasiassa lyhyitä. Tutkimuksessa elintapojen vaikutus koettuun hyvinvointiin oli samanlaista eri ikäryhmissä, koulutusryhmissä, sukupuolten välillä ja riippumatta sairauksien lukumäärästä. Kaikkien onnellisuus näyttää siis hyötyvän suotuisista elintavoista, Stenlund sanoo.
Vaikutukset hyvinvointiin voivat lisätä hyvien elintapojen houkuttelevuutta
Stenlundin tutkimuksen tulokset laajentavat käsitystä hyvien elintapojen merkityksestä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Todetut vaikutukset koettuun hyvinvointiin voivat lisätä hyvien elintapojen houkuttelevuutta ja näin myös rikastuttaa keskustelua elintavoista terveydenhuollon tilanteissa.
– Elintapamuutosten tuloksekkaampi tukeminen on merkittävää terveydenhuollon kantokyvylle, jota uhkaa kroonisten sairauksien lisääntyminen. Terveydenhuoltomenojen kevenemisen lisäksi vaikutukset kansalaisten koettuun hyvinvointiin ovat myös yhteiskunnalle merkittäviä, sillä näiden on todettu lisäävän muun muassa yhteiskunnan turvallisuutta ja työntekijöiden tuottavuutta, Stenlund sanoo.
– Fyysinen terveys ja onnellisuus tukevat arkielämästä selviytymistä, mikä on nostettu keskiöön terveyden määritelmässä. Väitöskirjani tulokset kutsuvatkin jokaisen pohtimaan oman terveytensä ja onnellisuutensa tukemista. Tapoja on lukuisia, joista jokainen voi löytää itselleen sopivia, väittelijä päättää.
Video Säde Stenlundin väitöstutkimuksesta kuvaa tutkimuksen taustan, keskeisimmät tulokset ja niiden merkityksen niin yksilöiden, terveydenhuollon kuin yhteiskunnan kannalta.
***
LL Säde Stenlund esittää väitöskirjansa ”Bidirectional Relationship Between Health Behavior and Subjective Well-being in Adults” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.3.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Laatikainen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena professori Sakari Suominen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä: https://utu.zoom.us/j/68133004162
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: sade.stenlund@utu.fi, Instagram: @sciencesade, @ideasade, Twitter: @ideasade
