Kaularangan kulumasairauden leikkaushoidot puolitoistakertaistuneet Suomessa 1999–2015 (Väitös: LL Anna Kotkansalo, 11.2.2022, kliiniset neurotieteet)
Kaularangan kulumasairauden leikkaushoitojen määrä Suomessa vuosina 1999–2015 on lisääntynyt puolella, selviää Anna Kotkansalon väitöstutkimuksessa. Leikkauksia tehdään erityisesti luisen juurikanavan ahtauman vuoksi ja uusintaleikkauksia tehdään jopa 13 prosentille potilaista. Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä on yliopistosairaaloiden välillä yli 2,5-kertaisia eroja. Leikkausten esiintyvyyden nousu sekä sairaaloiden väliset erot liittyvät Kotkansalon mukaan todennäköisesti leikkausindikaatioiden vakiintumattomuuteen.
Kaularankaan kehittyy normaaliin ikääntymiseen liittyviä kulumamuutoksia, kuten välilevyjen madaltumista ja pullotusta, luunokkia ja ahtaumia. Kulumamuutokset voivat aiheuttaa hermojuuren painumisen seurauksena säteilykipua, lihasvoimien heikkoutta tai puutumista yläraajoissa.
Selkäytimen painumisen seurauksena kulumamuutokset voivat aiheuttaa myös tasapainovaikeuksia ja kömpelyyttä sekä kävelyvaikeuksia. Hermojuuren tai selkäytimen painumisesta aiheutuvia oireita voidaan hoitaa leikkauksella, jonka tekniikka valitaan yksilöllisesti.
Anna Kotkansalon väitöstutkimuksessa selvitettiin kaularangan kuluman vuoksi tehtyjen leikkausten yleisyydessä sekä leikkaustekniikoissa tapahtuneet muutokset Suomessa vuosina 1999–2015. Lisäksi tutkittiin uusintaleikkausriskiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Uusintaleikkauksen riskitekijöitä muun muassa diagnoosi, sukupuoli, ikä ja opiaattien käyttö
Kaikki Suomessa vuosina 1999 – 2015 kaularangan kulumasairauden vuoksi tehdyt leikkaukset analysoitiin viranomaisrekistereistä saatujen tietojen pohjalta. Leikkausten ikävakioitu esiintyvyystiheys lisääntyi tutkimusaikana puolitoistakertaiseksi, mutta nousu tasaantui tarkastelujakson lopulla. Vuonna 2015 Suomessa tehtiin kaularangan kuluman vuoksi 32 leikkausta 100 000 aikuista kohti.
Erityisesti luisen hermojuurikanavan ahtauman vuoksi tehdyt leikkaukset lisääntyivät ja luisen hermojuurikanavan ahtauma oli yleisin leikkauksen syy vuodesta 2007 eteenpäin. Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä oli jopa yli 2,5-kertaisia eroja eri yliopistosairaaloiden välillä.
– Erot olivat merkittävimmät luisen juuriaukkoahtauman vuoksi tehtyjen leikkausten esiintyvyystiheydessä. Tutkimusaikana erityisesti kaularangan etukautta tehtävien avarrus- ja luudutusleikkausten määrä lisääntyi ja tätä tekniikkaa käytettiin 2010-luvulla yli 80 prosentissa kaularankaleikkauksista. Myös käytetyissä leikkaustekniikoissa oli eroavaisuuksia eri yliopistosairaaloiden välillä, Anna Kotkansalo kertoo.
Vuosina 1999–2015 kaularankakuluman vuoksi leikatuista potilaista 13 prosentille tehtiin uusintaleikkaus. Tutkimuksessa keskityttiin yli vuoden kuluttua ensimmäisestä leikkauksesta tehtyihin uusintaleikkauksiin, joiden ajateltiin edustavan kuluman etenemistä. Näitä myöhäisiä uusintaleikkauksia tehtiin yhdeksälle prosentille potilaista.
– Mediaaniaika uusintaleikkaukseen osoittautui varsin lyhyeksi sen ollessa vain 3,6 vuotta. Myöhäisistä uusintaleikkauksista jopa 75 prosenttia tehtiin ensimmäisten kuuden ja puolen vuoden sisällä leikkauksesta. Uusintaleikkaukseen joutumisen todennäköisyyttä lisäsivät nuori ikä, miessukupuoli, etukautta tehty avarrus-luudutusleikkaus, luinen juuriaukon ahtauma leikkauksen syynä sekä mietojen opiaattien tai lihasrelaksanttien käyttö ennen leikkausta. Uusintaleikkausriskissä oli 50 prosentin ero pienimmän ja suurimman riskin sairaalan välillä, Kotkansalo sanoo.
Juuriaukkoahtauman leikkaukset lisääntyneet merkittävästi
Kotkansalon väitöstutkimus osoitti, että kaularangan kuluman vuoksi tehtyjen leikkausten esiintymistiheys lisääntyi erityisesti juuriaukkoahtauman leikkausten lisääntymisen vuoksi.
– Myös selkäydinkanavan ahtauman vuoksi tehdyt leikkaukset lisääntyivät, mutta selvästi vähemmän. Muutos leikkausindikaatioissa vaikuttaisi selittävän leikkausten esiintyvyyden nousun. Osaltaan tähän voi vaikuttaa magneettikuvauksen ja leikkausten saatavuuden paraneminen. Satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuva näyttö leikkausten vaikuttavuudesta on edelleen varsin niukkaa ja juuriaukkoahtauman diagnoosi perustuu edelleen pitkälti kliiniseen arvioon oireiden syystä, jolloin yksiköiden välille voi muodostua eroja toimintatavoissa, Kotkansalo avaa.
Leikkaustekniikaksi vakiintui valtaosassa leikkauksista etukautta tehtävä avarrus-luudutus, mutta uusintaleikkauksen riski ei kasvanut tutkimusaikana.
– Leikkausten esiintyvyyden nousun ja yliopistosairaaloiden välisten erojen merkityksen sekä leikkausten vaikuttavuuden arvioimiseksi jatkossa tarvitaan tietoa leikkausten potilaskohtaisesta vaikuttavuudesta esimerkiksi kliinisten rekistereiden pohjalta, väittelijä toteaa.
Tutkimus toteutettiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen sekä yliopistosairaaloiden yhteistä PERFECT (Performance, Effectiveness and Cost of Treatment Episodes) -projektia.
***
LL Anna Kotkansalo esittää väitöskirjansa ”Surgery for Degenerative and Rheumatoid Cervical Spine Disease in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.2.2022 klo 12.00.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä: https://utu.zoom.us/j/65392388523
Vastaväittäjänä toimii dosentti Leena Kivipelto (Helsingin yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Jaakko Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliiniset neurotieteet.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: anna.kotkansalo@tyks.fi
