Asiasana: Väitös

Suomalaisesta rangaistusjärjestelmästä ja kriminaalipolitiikasta on tullut entistä kustannustietoisempaa. OTM Jalo Vatjus-Anttilan tuore väitöstutkimus osoittaa, että nykymuodoissaan syyteneuvottelu ja sen ilmentämä rangaistusjärjestelmän alati enemmän hyötynäkökohtia korostava muutossuunta ovat ongelmallisia. Tutkimus tarjoaa nykykäsitystä paremman tavan sovittaa yhteen oikeudenmukaisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimuksia rangaistusjärjestelmän perusteluissa sekä toiminnassa.

Yliopisto-opettajan rooli on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Yliopistossa opettavat ovat olleet pitkään ennen kaikkea tutkijoita, joilta ei ole perinteisesti vaadittu pedagogisia opintoja. Ymmärrys yliopistopedagogiikan merkityksestä on kuitenkin kasvanut viime vuosikymmeninä. Yliopisto-opettajuutta väitöstyössään tutkinut Reeta Lehto havaitsikin kuitenkin, että tutkimus- ja opetustehtävien väliä on yhä jännitteitä

MSc Jorge Peña Queralta tutki väitöskirjassaan, miten robotit voivat toimia itsenäisemmin tekemällä yhteistyötä. Robotteja ovat esimerkiksi autonomiset jakeludroonit, itseohjautuvat autot, siivousrobotit ja vieraanvaraisuusrobotit ravintoloissa tai hotelleissa.

Pikornavirukset muodostavat yhden suurimmista ihmisiin tarttuvista virusheimoista, jotka uhkaavat erityisesti vastasyntyneitä ja nuoria lapsia. Pikornavirusheimon laajan kirjon myötä hoitokeinojen kehitys niiden infektiota vastaan on hyvin vaikeaa. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa FM Eero Hietanen tutki pikornavirusten evoluutiota, taudin syntyä ja vasta-ainekehitystä hyödyntämällä laajasti bioinformatiikkaa. Bioinformatiikka on tärkeä työkalu virologisessa perustutkimuksessa, ja sen helposti lähestyttävää käyttöä tulee Hietasen mukaan edistää entisestään.

FM Emilia Tuunainen kehitti määrityksen, jonka avulla pystytään löytämään suurimmassa riskissä olevat sepelvaltimotautipotilaat. Määrityksellä on myös mahdollista ennustaa tulevien sydäntapahtumien riskiä.

Digitaalisen tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on kannustanut tutkijoita kehittämään uusia tapoja tallentaa ja käsitellä tietoa. Yksi lupaavimmista uusista lähestymistavoista ovat neuromorfiset laitteet, jotka perustuvat biologisien neuroverkkojen jäljittelyyn. Väitöskirjassaan Ville Lähteenlahti tutkii memristoreita – neuromorfisien laitteiden rakenneosasia, joita voidaan käyttää sekä tiedon tallentamiseen, että laskutoimitusten suorittamiseen.

Digitaalisen tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on kannustanut tutkijoita kehittämään uusia tapoja tallentaa ja käsitellä tietoa. Yksi lupaavimmista uusista lähestymistavoista ovat neuromorfiset laitteet, jotka perustuvat biologisien neuroverkkojen jäljittelyyn. Väitöskirjassaan Ville Lähteenlahti tutkii memristoreita – neuromorfisien laitteiden rakenneosasia, joita voidaan käyttää sekä tiedon tallentamiseen, että laskutoimitusten suorittamiseen.

MM Vanja Ljubibratić tutki väitöstutkimuksessaan tanskalaisen kirjailijan ja runoilijan Hans Christian Andersenin roolia saksalaisen säveltäjän Richard Wagnerin kulttuurisessa vastaanotossa Tanskassa vuosina 1857–1875. Tutkimus osoittaa, että Andersenin keskeinen rooli liittyi Tanskan silloisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutoksiin.

2010-luvun aikana Suomessakin yleistynyt kehopositiivisuusliike korostaa jokaisen kehon arvoa mahdollisesta ihanteista poikkeavasta koosta tai muusta ulkomuotoon liittyvästä tekijästä riippumatta. FM Kaisu Hynnä-Granberg perehtyi mediatutkimuksen alan väitöskirjassaan suomalaiseen kehopositiiviseen mediaan. Tutkimus osoitti, että kehopositiivinen media avaa mahdollisuuksia päästä kosketuksiin kehon ja sen tunteiden kanssa. Tämä on erityisen tärkeää kehoihanteita suurikokoisemmille henkilöille, joiden kehoja vallitseva kulttuuri kohtelee ratkaisua vaativana ongelmana.  

Lähiympäristöllä on suuri merkitys yhteisöjen elämänlaadulle. MSc Ruslan Gunkon väitöskirjan tulokset osoittavat, että ympäristön laatu voi lisäksi toimia puskurina stressin vaikutuksille, etenkin koronopandemialle, mikä on tärkeää ajatellen niitä kielteisiä vaikutuksia, joille pienet yhteisöt altistuvat ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämän väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että asukkaita tulisi kuntatasolla osallistaa päätöksentekoon, mikä edesauttaisi ympäristödemokratiaa.