Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Portugalin keskiajan aatelisto perusteli etuoikeutensa Islamin vastaisten sotien muistoilla ja perusti identiteettinsä niille (Väitös: FM Tiago Queimada e Silva, 25.11.2022, yleinen historia)

Konflikteja käydään paitsi fyysisesti, myös symbolisesti. FM Tiago Queimada e Silva perehtyi yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan portugalilaisen aateliston kirjoittamiin historiallisiin teoksiin. Tutkimus osoitti, että 1300-luvun lopun ja 1400-luvun Portugalissa yläluokka perusteli etuoikeutettua yhteiskunnallista asemaansa muistoilla muslimeja vastaan käydyistä sodista.

Seksuaalirikoslain kokonaisuudistus vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojaa, mutta haavoittuvuutta ei edelleenkään tunnisteta riittävästi (Väitös: OTM, VT Minni Leskinen, 26.11.2022, oikeustiede)

Seksuaalirikosoikeuden kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä asetettiin huhtikuussa 2019 ja kokonaan uudistettu rikoslain 20 luku astuu voimaan 1.1.2023. Uudistettu laki perustuu vapaaehtoisuuden käsitteelle. OTM, VT Minni Leskinen selvitti oikeustieteen alan väitöstutkimuksessaan, miten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden käsite on tullut osaksi seksuaalirikosoikeutta ja miten se on konkretisoitu rikosten tunnusmerkistöiksi.

Väestön keskuudessa yleistyvä ihon okasolusyöpä on vaikea tunnistaa – tekoäly tarjoaa tähän uusia keinoja (Väitös: LL Jaakko Knuutila, 25.11.2022, iho- ja sukupuolitautioppi)

Tekoäly kykenee tunnistamaan okasolusyöpää edustavista digitalisoiduista kudosleikekuvista etäpesäkkeiden lähettämiseen liittyviä morfologisia ominaisuuksia, osoittaa Jaakko Knuutila Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjatutkimuksessa. Tutkimuksessa kävi ilmi myös CAF107-alatyyppiä edustavien fibroblastien yhteys okasolusyövän leviämiseen.

Turun yliopistossa kehitetyt radiolääkeaineet havaitsevat tulehduksen eri piirteet PET-kuvantamisen avulla (Väitös: FM Olli Moisio, 25.11.2022, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Uusien radiolääkeaineiden avulla voidaan kuvantaa molekyyliprosesseja ja elimistön aineenvaihduntaa sekä tutkimuksessa että sairauksien hoidossa. Uusien radiolääkeaineiden kehitys on pitkäjänteistä työtä, jonka mahdollistaa Turun PET-keskuksessa tehtävä tutkimus. FM Olli Moision väitöstutkimus tuottaa tärkeää tietoa kehitystyöhön, jonka tavoitteena on monipuolinen valikoima radiolääkeaineita tulehdustilan eri vaiheiden ja mekanismien kuvantamiseen.

Autonomisten robottiparvien energiatehokkuutta voidaan kehittää ruuhkatietoisilla muodostelmanhallinta- ja törmäyksenestoalgoritmeilla (Väitös: MSc Jawad Yasin, 18.11.2022, tietotekniikka)

MSc Jawad Yasin keskittyi väitöskirjassaan järjestelmien energiatehokkuuden optimointiin, jonka päätavoitteena on yksittäisellä akunlatauksella saavutettavan tehtäväkeston lisääminen. Kehitetyillä ruuhkatietoisilla muodostelmanhallinta- ja törmäyksenestoalgoritmeilla saavutettiin merkittäviä, yli 50% säästöjä energiankulutuksessa verrattuna perinteisiin lähestymistapoihin.

Lama näkyi 1990-luvun komediaviihteessä Suomessa (Väitös: FM Noora Kallioniemi, 19.11.2022, kulttuurihistoria)

1990-luvun lama-aika sai Suomessa aikaan keskustelua, jossa työttömiä pidettiin syypäinä omaan työttömyyteensä. Vastaiskun tälle tarjosivat suomalaisen lama-ajan komediaviihteen joutilaat miehet, Pekot ja Uunot, jotka olivat oman elämänsä aktiivisia ja pidettyjä toimijoita. FM Noora Kallioniemi perehtyi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan näihin joutilaisiin miehiin. Tutkimus osoittaa, että viihteellä on merkitystä yhteiskunnallisissa kriiseissä ja se antaa katsojille välineitä käsitellä ajankohtaisia ilmiöitä.

Sepelvaltimotaudin juuret löytyvät nuoruudesta (Väitös: LL Olli Hartiala, 18.11.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat viime aikojen myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen. LL Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI). 

Merimiehetkö erimiehiä? Väitöstutkimus tuo näkymättömät merimiehet merenkulun historian tutkimukseen (Väitös: FM Ulla Kallberg, 12.11.2022, etnologia)

Merimiehen minuus on kokovartaloperformanssi. FM Ulla Kallberg selvitti etnologian alan väitöstutkimuksessaan, millaisia käsityksiä merimiehillä oli merimiehenä olemisesta ja siitä, miten he kokivat oman minuutensa ja ymmärsivät paikkansa ja asemansa rahtia kuljettaneiden höyrylaivojen työyhteisöissä vuosina 1910–1955. Tutkimuksessa minuus paljastui dynaamiseksi käsitteeksi. Se eletään ja koetaan ja nuo kokemukset ovat usein raskaita ja raastavia.

Digitaaliset tarinat työstä tukevat organisaation uudistumista (Väitös: KM Satu Hakanurmi, 11.11.2022, kasvatustiede)

Tarinoiden kertominen soveltuu hyvin työssä oppimisen menetelmäksi, osoittaa kasvatustieteiden maisteri Satu Hakanurmen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Perinteisten tarinankerrontamuotojen rinnalle ovat nousseet uudet tarinoiden muodot kuten kuvia, videoita ja kerrontaa yhdistävät digitaaliset tarinat. Visuaaliset tarinat ilmaisevat asioita, joita on vaikea sanoittaa ja jotka jäisivät muutoin kertomatta.