Turun yliopistossa kehitetyt radiolääkeaineet havaitsevat tulehduksen eri piirteet PET-kuvantamisen avulla (Väitös: FM Olli Moisio, 25.11.2022, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Moisio esittelee väitöskirjassaan uusia radiolääkeaineita, joilla voidaan kuvantaa erityyppisten valkosolujen pintamolekyyleja sekä valkosolujen siirtymistä verenkierrosta tulehtuneelle alueelle. Potilaalle annettava radiolääkeaine kerääntyy automaattisesti kohdemolekyyliinsä, jolloin kerääntyminen voidaan kuvata positroniemissiotomografia- eli PET-kameralla. 

– Ikääntyvän väestön tulehdusperäiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit sekä reumataudit ovat nykyään yleisiä ja aiheuttavat vaivaa monelle. Siksi uusille menetelmille, joilla näiden tautien biologista taustaa ja lääkehoitoa voidaan tutkia, on selkeästi kysyntää, Moisio kertoo.

Moision tutkimus kattaa kolme erilaista valkosoluihin liittyvää kohdemolekyyliä: VAP-1-molekyylin, folaattireseptorin sekä CLEVER-1-molekyylin. Kukin kohdemolekyyli mahdollistaa erityyppisten tulehdusten kuvantamisen. Esimerkiksi folaattireseptoria esiintyy erityisesti aktiivisten, tulehdusreaktiota edistävien tulehdussolujen pinnalla, kun taas CLEVER-1-molekyyliä havaitaan tulehdusreaktiota hillitsevien ja kudosvaurioiden korjaukseen liittyvien valkosolujen pinnalla.

– Tavoitteena on lopulta tuottaa monipuolinen valikoima radiolääkeaineita tulehdustilan eri vaiheiden ja mekanismien kuvantamiseen Näin voidaan saada arvokasta tietoa sekä tulehdustilan pahenemisesta sairauden edetessä, että paranemisesta esimerkiksi lääkehoidon seurauksena. Väitöskirjatutkimus edustaa ensimmäisiä askelia tähän suuntaan, Moisio sanoo. 

Turussa kehitetyt radiolääkeaineet jo ihmistutkimuksissa

Sekä VAP-1 että CLEVER-1 -molekyylejä on tutkittu jo pitkään Turun yliopistossa akateemikko, professori Sirpa Jalkasen ja akatemiatutkija Maija Hollménin tutkimusryhmissä. VAP-1-molekyyliin kohdentuva, Turussa kehitetty 68Ga-DOTA-Siglec-9-radiolääkeaine on jo edennyt ihmistutkimuksiin, joiden lupaavat tulokset ovat mukana Moision väitöskirjassa. 

Myös turkulaisen Faron Pharmaceuticals -lääkeyhtiön kehittämä bexmarilimab-vasta-aine on Zirkonium-89 (89Zr) -leimauksen avulla valjastettu CLEVER-1-molekyylin PET-kuvantamiseen. 89Zr-DFO-bexmarilimab-merkkiaineen prekliiniset tulokset ovat hyvin lupaavia ja myös tällä, vasta-ainepohjaisella radiolääkeaineella ollaan etenemässä Moision väitöskirjatyön seurauksena ihmistutkimuksiin.

– Vasta-ainepohjaiset lääkkeet ovat modernin lääketieteen uusi suuntaus ja viime aikoina niiden hyödyntäminen myös PET-kuvantamisessa on ollut maailmanlaajuisesti lisääntymässä. On ollut hienoa olla tuomassa Zirkonium-leimausteknologiaa myös Suomeen. Väitöskirjatyössä esitettävä vasta-ainetutkimus on ensimmäinen kerta, kun kyseistä radioisotooppia on käytetty Suomessa, Moisio kertoo.

Väitöskirja on tehty professori Anne Roivaisen tutkimusryhmässä osana InFLAMES-lippulaivaa. Tuloksia on julkaistu muun muassa arvostetussa Journal of Nuclear Medicine -tiedelehdessä.

InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.

***
FM Olli Moisio esittää väitöskirjansa ”Development of Radiopharmaceuticals for PET Imaging of Inflammation - VAP-1, FR-β and CLEVER-1 as Target Molecules” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.11.2022 klo 12. (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Jason Philip Holland (Zurichin yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena professori Anne Roivainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.