Asiasana: Väitös

LL Elina Bergman selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä elämänlaatuun ja itsearvioituun työkykyyn Porin kaupungin työntekijöillä. Erityisen merkitykselliseksi sekä elämänlaadun että työkyvyn kannalta paljastui hyvä unenlaatu. Tämän lisäksi ihanteellinen sydänterveys ja terveellisten ruoka-aineiden runsas käyttö olivat yhteydessä hyvään elämänlaatuun. Työstressi, krooniset sairaudet, masennusoireet, ahdistuneisuus ja liikapaino taas olivat yhteydessä huonompaan elämänlaatuun.

Wei Wei Thwe Khinen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa ravinnolla oli tutkituista tekijöistä merkittävin vaikutus suolistomikrobiston koostumukseen.

Väittelijä tutki neljän röntgenpulsarin röntgensäteilyä niiden eri aktiivisuusvaiheissa. Lukuisten eri satelliittien tuottaman datan avulla väittelijä pystyi määrittämään pulsareiden tärkeimmät fysikaaliset ominaisuudet. Tutkimus lisää ymmärrystämme neutronitähtien ja äärimmäisten olosuhteiden fysiikasta.

Irma Höijer selvitti väitöstutkimuksessaan päihteitä käyttäneiden sairaalapotilaiden neurokognitiivisia toimintoja, mielialaa ja persoonallisuutta kuukauden raittiuden ja päihdekuntoutuksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää työkyvyn arviointiin ja kuntoutumisen seurantaan sopivia psykologisia testimenetelmiä.

Kahden päivän kuuntele ja toista -laboratorioharjoittelulla voidaan saada aikaan selkeitä muutoksia aivojen kyvyssä erotella vieraan kielen lyhyitä ja pitkiä vokaaleja. Konsonanttien pituuden havaitsemiseen vastaavan mittainen harjoitus ei sen sijaan vaikuta. Vokaalien osalta tulos on yhteneväinen myös pidemmällä kielikurssilla saatavien oppimistulosten kanssa.

Verenpaineen geneettiset riskipisteet auttavat ennustamaan verenpainetaudin puhkeamista lähitulevaisuudessa, selviää Felix Vauran Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimus tukee ajatusta, että geenit voivat ohjata kohonneen verenpaineen yksilöllistä ehkäisyä ja hoitoa. Tarvitaan kuitenkin lisää kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin väitöstutkimuksen tuloksia voi hyödyntää potilastyössä.

Kyynärlisäkkeen murtuman tavallinen hoito on kiinnitys leikkauksessa. Leikkaushoitoon liittyy kuitenkin merkittävä riski sekä komplikaatioille että uusintaleikkauksille. Konservatiivisella eli ei-leikkauksellisella hoidolla voidaan todennäköisesti saavuttaa yhtä hyvä toiminnallinen tulos sekä kivuttomuus iäkkäillä potilailla, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Vuonna 2020 aloitetussa kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa Scandinavian Olecranon Research in the Elderly (SCORE) selvitetään konservatiivisen hoidon vaikutusta iäkkäisiin.

MSc Vijay Gulumkar kehitti väitöskirjatutkimuksessaan menetelmän, jolla pystytään parantamaan nukleiinihappoihin perustuvien lääkkeiden lääkekuljetusominaisuuksia. Menetelmän avulla voisi olla mahdollista kehittää entistä tehokkaampia täsmälääkkeitä.

Yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla eli 1800-luvulla tavallisia naisia erikoislaatuisissa olosuhteissa. Emilia Syväsalmi selvitti yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan, millaisena valaanpyyntialusten kapteenien vaimot vuosina 1840–1870 kokivat elämänsä laivayhteisössä. Päiväkirjateksteissään naiset kirjoittivat itsensä osaksi laivayhteisöä kuvailemalla valaanpyyntiä ja yhteistä tekemistä. Naisten merelle lähtö haastoi totuttua asetelmaa, jossa mies teki työtä merellä ja nainen odotti kotona maissa.

FM Maria Taskisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin syöpä- ja kantasolujen toimintaa. Tutkimuksessa osoitettiin MASTL-nimisen proteiinin säätelevän syöpäsolujen tarttumis- ja liikkumiskykyä, jotka ovat tärkeitä syövän leviämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten solujen tarttuminen tukee kantasolujen toimintaa. Tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä sekä syöpälääkekehityksessä, että kantasolujen avulla tehtävässä tautien mallintamisessa ja hoidossa.