Hyvä unenlaatu on yhteydessä parempaan elämänlaatuun ja työkykyyn kunta-alan työntekijöillä (Väitös: LL Elina Bergman, 11.11.2022, yleislääketiede)
LL Elina Bergman selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä elämänlaatuun ja itsearvioituun työkykyyn Porin kaupungin työntekijöillä. Erityisen merkitykselliseksi sekä elämänlaadun että työkyvyn kannalta paljastui hyvä unenlaatu. Tämän lisäksi ihanteellinen sydänterveys ja terveellisten ruoka-aineiden runsas käyttö olivat yhteydessä hyvään elämänlaatuun. Työstressi, krooniset sairaudet, masennusoireet, ahdistuneisuus ja liikapaino taas olivat yhteydessä huonompaan elämänlaatuun. Työstressi oli myös erityisen vahvasti yhteydessä huonompaan työkykyyn.
Elämänlaatu on kenties kattavin ihmisen hyvinvointia kuvaavista käsitteistä. Positiivista vaikutusta elämänlaatuun pidetään enenevässä määrin myös terveydenhuollon onnistumisen mittarina. Myös työkyvyllä on suuri merkitys niin ihmiselle itselleen kuin kansantaloudellisesti ajateltuna. Väitöstutkimuksessaan Elina Bergman selvitti, mitkä tekijät ovat yhteydessä Porin kaupungin työntekijöiden elämänlaatuun ja itsearvioituun työkykyyn.
Tutkimuksessa nousi esiin erityisesti hyvän unenlaadun vahva yhteys niin hyvään elämänlaatuun kuin työkykyynkin. Unenlaadun paraneminen vuoden seurannassa oli myös yhteydessä elämänlaadun ja työkyvyn paranemiseen. Lisäksi unilääkkeiden käytön lisääntyminen oli yhteydessä työkyvyn huononemiseen vuoden seuranta-aikana.
– Kaikki nämä tulokset kertovat hyvän unen suuresta merkityksestä, ja toisaalta uniongelmien aiheuttamasta kokonaisvaltaisesta haitasta. Terveydenhuollossa ammattilaisten olisikin hyvä kysyä potilaiden nukkumisesta, aivan samaan tapaan kuin kysytään liikunnasta tai ruokailutottumuksista. Todettuihin uniongelmiin pitäisi myös tarjota tehokkaita hoitokeinoja, Bergman pohtii.
– Lisäksi ihan jokaisen meistä tulisi oppia arvostamaan unta, luoda elämäntavoillaan edellytykset hyvälaatuiselle unelle, eikä ainakaan tahallaan nukkua liian vähän, Bergman lisää.
Myös valtimotautien riski- ja suojatekijöillä yhteys elämänlaatuun
Bergmanin väitöstutkimus on osa PORTAAT-tutkimusta, jossa selvitettiin valtimotautien riski- ja suojatekijöitä Porin kaupungin työntekijöillä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 836 vapaaehtoista työntekijää vuosina 2014 ja 2015. Heiltä kerättiin tietoja kyselylomakkeilla, ja heille suoritettiin mittauksia ja laboratoriotutkimuksia. Tutkimukseen osallistuneista valtaosa oli naisia.
Bergman selvitti tutkimuksessaan myös perinteisten valtimotautien riski- ja suojatekijöiden yhteyttä työntekijöiden elämänlaatuun.
Tutkittavien sydänterveyttä arvioitiin käyttämällä Yhdysvaltain sydänyhdistyksen kehittämään mallia, jossa seitsemälle sydänterveyden osatekijälle on määritelty ihanteelliset arvot. Tavoitteena on olla tupakoimaton, normaalipainoinen ja syödä sekä liikkua suositusten mukaisesti. Lisäksi verenpaineen, kolesterolin ja paastoverensokerin pitäisi olla suotuisalla tasolla. Bergman totesi tutkimuksessaan, että mitä enemmän ihanteellisia arvoja henkilö saavutti, sitä paremmaksi hän myös keskimäärin arvioi elämänlaatunsa.
Erillisessä osatutkimuksessa selvisi lisäksi, että terveellisten ruoka-aineiden runsas käyttö oli yhteydessä parempaan elämänlaatuun tutkimukseen osallistuneilla naisilla. Epäterveellisten ruokien käyttötiheydellä ei sen sijaan ollut lainkaan yhteyttä elämänlaatuun.
– Tämä ei tietenkään kumoa sitä, että epäterveellisillä ruoka-aineilla on runsaasti ei-toivottuja terveysvaikutuksia, Bergman tarkentaa.
Tutkimuksessa ruoka-aineet jaoteltiin terveellisiin ja epäterveellisiin Pohjoismaisten ravitsemussuositusten perusteella. Terveellisten ruoka-aineiden listalta löytyivät mm. vihannekset, marjat ja hedelmät, kala, täysjyväviljat, rypsiöljy sekä pähkinät.
– Tuossa hyvien ruoka-aineiden listassa voisi olla ainesta sellaiseen hyvin yksinkertaiseen ruokavalioneuvontaan, jota ehtisi toteuttaa vaikkapa perusterveydenhuollon lääkärinvastaanotoilla. Ja ehkä motivaatio elämäntapojen muuttamiseen myös löytyisi helpommin hyvästä olosta ja elämänlaadusta kuin sydänsairauksilla pelottelusta, Bergman ehdottaa.
***
LL Elina Bergman esittää väitöskirjansa ”Quality of life among public sector employees of the city of Pori, with reference to self-reported work ability” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.11.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Juha Auvinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on yleislääketiede.
Väittelijän yhteystiedot: elkaro@utu.fi
