Kuukauden päihdekuntoutus ei tuo takaisin täyttä työkykyä – Näönvarainen muisti, päättelykyky ja psykomotorinen nopeus palautuvat hitaasti (Väitös: FM Irma Höijer, 11.11.2022, psykiatria)

Irma Höijerin tutkimuksessa selvisi, että sairaalassa noin kuukauden kestäneen päihdekuntoutuksen jälkeen kuntoutujille on todennäköisemmin jäänyt toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden, etenkin näönvaraisen muistin ja päättelyn, ongelmia sekä prosessointinopeuden hitautta. Kokonaisuutena tutkimus osoitti, että potilaiden oli vielä liian aikaista palata työhön, joka vaatii nopeutta, uuden oppimista sekä varsinkin näönvaraista muistia ja näönvaraista päättelyä kuukauden raittiuden jälkeen.

– Nämä heikentyneet kognitiiviset alueet vaikeuttavat työhön paluuta. Oppimisessa sekä näönvarainen muisti että kielellinen muisti ovat tärkeitä. Molempien pitäisi toimia normaalisti; kaikki näkömuistin tai sanallisen muistin heikkeneminen vaikeuttaa oppimista, Höijer sanoo.

Höijerin väitöskirjan poikittaistutkimuksessa varhain säännöllisen päihteiden käytön aloittaneiden aloitusikä oli noin 14,5 vuotta. Varhain aloitettu päihteiden käyttö oli yhteydessä suurempaan psykomotoriseen hidastuneisuuteen verrattuna myöhemmin aloitettuun käyttöön. Myöhemmin aloitetun säännöllisen päihteiden käytön aloitusikä oli noin 29 vuotta. Myöhemmin aloittaneilla päihteiden käyttö oli yhteydessä etenkin näönvaraisten toimintojen heikentymiseen.

– Miesten ja naisten välillä ei tullut esiin eroja neuropsykologisissa toiminnoissa. Päihteitä käyttävät miehet ja naiset olivat molemmat normaalia hitaampia suorituksissaan. Heidän näönvarainen muistinsa ja viivästetty muistinsa oli heikentynyt verrattuna iänmukaiseen keskiarvoon, vaikka heidän päihdehäiriötään edeltävä kapasiteetti oli oletettavasti ainakin normaalia keskitasoa. Miehillä oli naisia enemmän kielteisiä tunteita, kuten masennusta, ahdistusta, jännittyneisyyttä ja mielen sekavuutta. Tosin myös naiset olivat normaalia masentuneempia keskimäärin, Höijer kertoo.

Oppimisvaikeudet lisäävät riskiä aloittaa päihteiden käyttö nuorella iällä

Mielialahäiriöiden, kuten masennuksen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön, vaikutus voi voimistaa päihteiden käytön aiheuttamia kognitiivisia ongelmia. Päihdesairauden ja mielenterveyshäiriöiden samanaikainen sairastaminen on hyvin yleistä.

Höijerin tutkimustulosten mukaan potilaiden samanaikainen mielialahäiriödiagnoosi ja päihdediagnoosi olivat yhteydessä erityisesti suurempaan psykomotoriseen hidastumiseen ja visuospatiaalisen toiminnan heikentymiseen verrattuna potilaisiin, joilla oli pelkkä päihdehäiriö. Sen sijaan molemmissa tutkimusryhmissä työmuistin, näönvaraisen ja viivästetyn muistin toiminnat olivat selvästi heikentyneet verrattuna normaalin keskitason suorituksiin. Toiminnanohjaus tai epäolennaisen toiminnan ehkäisy oli hidastunut, joskin virheitä ei tullut normaalia enempää.

– Korkeampi koulutusaste toimi suojaavana tekijänä ja mitä pidempi koulutus sitä myöhäisempi päihteiden käytön aloitusikä. Oppimisvaikeudet lisäsivät puolestaan riskiä aloittaa päihteiden käyttö nuorella iällä, Höijer kertoo.

Höijerin väitöskirjassa tutkittiin neuropsykologisten testien suorituksia ja persoonallisuustutkimuksen vastauksia 164 potilaalta, jotka olivat osallistuneet Järvenpään päihdesairaalan kuntoutukseen ja työkyvyn arviointiin vuosina 2005–2012.

***

FM Irma Höijer esittää väitöskirjansa ”Neuropsychological correlates in substance use disorder” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.11.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Annamari Tuulio-Henriksson (Helsingin yliopisto) ja kustoksena emeritusprofessori Raimo Salokangas (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.