Uusia lääkekehityskohteita ja niihin sopivia tehokkaita ja turvallisia lääkekandidaatteja voidaan etsiä tietokonesimulaatioiden avulla. Simulaatioista saatava tieto mahdollistaa lääkeaineiden kehityksen monille sairauksille, joille ei vielä tunneta hyvin toimivia lääkehoitoja.
Kasvit ovat kemiallisesti valtavan monimuotoisia, sillä ne tuottavat lukuisia yhdisteitä, jotka edistävät niiden kasvua, puolustautumista ja lisääntymistä. Tämän monimuotoisuuden tutkimiseen tarvitaan moderneja tutkimuslaitteita ja -menetelmiä. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa FM Marianna Manninen kehitti eri koulutusasteiden kemian opetukseen soveltuvia menetelmiä, joilla voidaan havainnollistaa kasvien kemiallista monimuotoisuutta nykyaikaisten tutkimuslaitteiden avulla.
Satelliitein tehtävät röntgenhavainnot avaruuden kohteista rakentavat kokonaiskuvaa maailmankaikkeudestamme ja sen perustavanlaatuisista voimista. Väittelijä tarkasteli tutkimuksessaan useita eri neutronitähtiä ja havaitsi, että kahdella niistä neutronitähden magneettikentän rakenne on luultua monimutkaisempi. Lisäksi väittelijä havaitsi ensimmäistä kertaa neutronitähdellä poikkeuksellisen pyörimissuunnan.
LL Johannes Routilan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa todettiin kantasolutekijä OCT4:n ilmentymisen olevan yhteydessä pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomien sädehoitovasteeseen. Uusien kasvainmerkkiaineiden avulla voitaisiin valikoida pään ja kaulan alueen syöpien tehokas hoito ja välttää hoitoon liittyviä haittavaikutuksia.
Glutationitransferaasit ovat tärkeitä entsyymejä, joilla on keskeinen rooli solujen suojaamisessa erilaisilta uhilta, mukaan lukien vierailta kemikaaleilta (ksenobiootit). MSc Nirmal Poudelin väitöstutkimuksessa määritettiin neljän eri kasveista ja nisäkkäistä peräisin olevan glutationitransferaasin kiderakenteet röntgenkristallografiatekniikalla.
Jarkko Heiskanen osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan, että jo lapsuuden ja nuoruuden aikaisessa seurannassa mitatut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät ovat yhteydessä sydämen heikompaan toimintaan ja sydämen epäsuotuisiin rakennemuutoksiin keski-iässä. Tutkimuksessa havaittuja riskitekijöitä ovat esimerkiksi vähäinen fyysinen aktiivisuus ja kohonnut kehon rasvapitoisuus.
Metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten seuranta-aikaväliä on turvallista pidentää terveydenhuollon resurssien käytön optimoimiseksi. LL Sakari Pietiläinen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yleisesti käytössä olleiden metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten pitkäaikaistulokset. Tutkimuksen erityishuomio oli kokoveren kromi- ja koboltti-ionien toistomittauksissa.
Markkinamuokkausta eivät tee vain omia etujaan ajavat suuret ja vakiintuneet yritykset. KTM Mariia Syväri tutki väitöskirjassaan, miten uudet hybridiyritykset pyrkivät muokkaamaan olemassa olevia markkinoita kestävämpään suuntaan kehittyessään samalla uskottaviksi toimijoiksi.
Liina Uusitalo-Kylmälän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa selvitettiin verisuonten uudismuodostusta solu- ja molekyylitasolla. Solujen välisten vuorovaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta soluja voidaan tulevaisuudessa paremmin hyödyntää kliinisessä käytössä esimerkiksi tehostamassa uudisverisuonitusta kudossiirteessä.
Pelastuspalkkio ja yhteinen haveri ovat merioikeuden perinteisimpiä osa-alueita, joiden kirjoitettu historia voidaan todentaa lähes 3000 vuoden taakse Rhodoksen merilakiin. OTL Peter Sandellin väitöstutkimuksen tuloksista käy ilmi, miten pelastuspalkkio ja yhteisen haverin yleissopimuspohjainen ja vapaaehtoinen sääntely täydentävät toisiaan ja miten ne ovat kehittyneet palvelemaan kansainvälistä merioikeudellista sääntelyä ja toimimaan osana kansainvälistä kauppaa.