Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uni ja anestesia avaavat ikkunan ihmisen tietoisuuteen (Väitös: LL Annalotta Scheinin, 9.9.2022, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Nukutus tai luonnollinen uni ei sammuta tietoisuutta kokonaan. Annalotta Scheininin väitöstutkimuksessa tutkittiin, mitä aivoissa tapahtuu, kun tietoisuus ympäröivästä maailmasta ja itsestä katoaa yleisanestesian ja luonnollisen unen aikana. Tutkimuksissa todettiin, että uni ja anestesia vaikuttavat ihmisen tajunnantilaan ja aivotoiminnan vaimenemiseen yllättävän samalla tavalla. Unennäkö on tavallista myös anestesian aikana, ja jopa kielellinen prosessointi on mahdollista, vaikka henkilö on kytkeytynyt irti ympäristöstään.

Perusoikeuksien puute estää oikeudellisen tasa-arvon toteutumisen Kiinassa (Väitös: HTM Pia Eskelinen, 9.9.2022, oikeustiede)

Kiinalaista yhteiskuntaa ovat viime vuosina alkaneet enenevässä määrin määrittää kungfutselaiset arvot ja yhteiskunnan puuttuminen median vapauteen. Tämä on vaikuttanut myös kiinalaisten naisten toimintaympäristöön. HTM Pia Eskelinen tutki oikeustieteen alan väitöskirjassaan Kiinan maaseudun naisten maaoikeudellista asemaa ja naisten oikeudellista asemaa kiinalaisessa yhteiskunnassa. Väitöstutkimus osoittaa, että lainsäädännön soveltaminen on Kiinassa muuttunut epätasa-arvoisemmaksi asettaen naiset ja heidän perusoikeutensa epäedulliseen asemaan.

Toistuva päänsärky heikentää elämänlaatua ja työkykyä, mutta ei aiheuta työkyvyttömyyttä (Väitös: LL Kirsi Malmberg-Ceder, 2.9.2022, neurologia)

Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu ja päänsärky ovat erittäin yleisiä suomalaisilla kunta-alalla työskentelevillä naisilla. Kipuoireet heikentävät työkykyä ja elämänlaatua. Tuki- ja liikuntaelinkipua kokevilla naisilla työhyvinvointiin vaikuttavat kuitenkin enemmän psykososiaaliset tekijät kuin kipu itsessään. Suuri osa toistuvasta päänsärystä kärsivistä kunta-alan työntekijöistä työskentelee kipuoireista huolimatta, selviää LL Kirsi Malmberg-Cederin väitöstutkimuksessa.

Mustatumakkeella on oletettua tärkeämpi rooli Parkinsonin tautia sairastavien masennuksessa (Väitös: LL Laura Saari, 2.9.2022, kliiniset neurotieteet)

Aivojen sisäosien mustatumakkeen solujen vähentyminen on keskeinen syy Parkinsonin tautia sairastavien masennukselle. Laura Saari selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa mustatumakkeen solumäärien yhteyttä aivojen kuvantamistutkimuksiin ja Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden oireisiin.

Amputaatio on ainoa hoitovaihtoehto merkittävälle osalle kroonista raajaa uhkaavaa iskemiaa sairastavista potilaista (Väitös: LL Veerakaisa Koivunen, 26.8.2022, verisuonikirurgia)

Turun yliopistossa väittelevä LL Veerakaisa Koivunen tutki väitöskirjassaan kroonisen raajaa uhkaavan iskemian kliinisiä piirteitä, sairauden hoitoa ja ennustetta. Tutkimuksessaan Koivunen totesi, että näiden potilaiden kohdalla kliininen päätöksenteko on haastavaa ja raaja joudutaan amputoimaan merkittävältä osalta potilaista.

Yksinhuoltajien lapset ja luokan nuorimmat saavat muita todennäköisemmin oppimishäiriödiagnoosin (Väitös: LL Bianca Arrhenius, 26.8.2022, lastenpsykiatria)

Äidin yksinhuoltajuus, matala koulutustaso sekä lapsen nuori suhteellinen ikä olivat yhteydessä lapsen oppimishäiriödiagnoosin saamiseen erikoissairaanhoidossa. Äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutoksen ja lapsen oppimishäiriön välillä ei puolestaan löytynyt yhteyttä, eikä raskaudenaikainen tupakointi lisännyt oppimishäiriöriskiä, kun verrattiin tupakoinnille eri lailla altistuneita sisaruksia. Tulokset käyvät ilmi LL Bianca Arrheniuksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Tutkimuksessa selvitettiin vakavan raskauspahoinvoinnin ilmaantuvuutta Suomessa – Hyperemeesin kokeneilla naisilla enemmän raskaudenkeskeytyksiä kuin verrokkihenkilöillä (Väitös: FM Miina Nurmi, 2.9.2022, synnytys- ja naistentautioppi)

FM Miina Nurmi selvitti väitöstutkimuksessaan hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin ilmaantuvuutta, hoidon tarvetta, toistumista seuraavissa raskauksissa, vaikutusta perhesuunnitteluun sekä erilaisten taustatekijöiden ja hyperemeesin välisiä yhteyksiä suomalaisilla odottajilla.

Nielurisakudoksen bakteereilla saattaa olla yhteys allergioihin (Väitös: LL Lotta Ivaska, 26.8.2022, lastentautioppi)

Nielu- ja kitarisa soveltuvat hyvin in vivo -malleiksi, kun halutaan tutkia imukudoksen viruksia, bakteereja ja niiden vaikutuksia immuunivasteisiin. Lääketieteen lisensiaatti Lotta Ivaskan väitöstutkimus avaa risakudoksen merkitystä uudella tavalla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että nielurisakudoksesta löytyy runsas mikrobiomi, joka on läheisessä yhteydessä kehon immuunijärjestelmään.