Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Pelitutkimuksella olisi paljon annettavaa kuoleman lähestymiseen (Väitös: FM Tomi Suovuo, 22.6.2022, tietojenkäsittelytiede)

Nousussa oleva pelitutkimus tutkii kysymystä siitä, mitä pelit ovat. Digitaalisista sovelluksista esimerkiksi ns. todellisuusoppaista osa on selkeästi pelejä ja osa ei. Moni pelikehitystyökalu olisi kuitenkin tehokkaasti hyödynnettävissä minkä tahansa todellisuusoppaan käytettävyyden ja käyttökokemuksen kehittämiseen.

Työvelvollisuutta rikkoneita ja ”vaikeita” suomalaisia määrättiin jatkosodan aikana työleireille (Väitös: Dosentti Pekka Niiranen, 22.6.2022, poliittinen historia)

Suomessa oli jatkosodan aikana kymmeniä työleirejä, joille määrättiin tuhansia suomalaisia. Teologian tohtori Pekka Niiranen osoittaa Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineeseen tekemässään väitöstutkimuksessa, että erityyppisille työleireille lähetettiin vuosina 1942–1944 ainakin 2 500 suomalaista. Niirasen mukaan presidentti Kekkonen osallistui leirijärjestelmän luomiseen esittämällä romanien kokoamista työleireille.

Oulun poliisiaseman remontti vei terveyden 21 työntekijältä – Kiinteistöjen kosteusvaurioista voi aiheutua myös muita kuin hengitystieoireita (Väitös: LL Saija Hyvönen, 17.6.2022, työterveyshuolto)

Saija Hyvösen väitöstutkimus osoitti kosteusvauriokiinteistöissä työskentelyn yhteyden hengitystie- ja niveloireisiin sekä neurologisiin oireisiin. Kiinteistöjen työntekijöillä ja koululaisilla oli verrokkia enemmän neurologisia oireita, hengitystieoireita sekä uupumusasteista väsymystä. Aikuisten ryhmissä oli kohonnut riski myös sydänoireisiin ja monikemikaaliherkkyyteen. Homekoulun lapsilla oli lisäksi verrokkia enemmän korvatulehduksia, maha-suolikanavan oireita sekä lihas- ja niveloireita.

Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen suurkäyttäjän tunnistaminen auttaa niin potilasta kuin lääkäriä (Väitös: LL Anne Santalahti, 10.6.2022, kansanterveystiede)

Pieni osuus potilaista käy terveyskeskuslääkärin vastaanotolla yli kymmenen kertaa vuodessa, selviää LL Anne Santalahden kansanterveystieteen alan väitöstutkimuksessa. Yleensä lääkäripalvelujen suurkäyttö on viidessä vuodessa ohimenevä ilmiö, mutta osa paljon palveluja käyttävistä potilaista jatkaa runsasta lääkärillä käyntiään vuosia. Tämä voi Santalahden mukaan johtua siitä, etteivät lääkärit ja hoitajat tunnista suurkäyttäjää ja hänen palvelutarpeitaan sähköisestä potilaskertomuksesta.

Filovirusten VP24-proteiini heikentää luontaista immuniteettivastetta (Väitös: LL Felix He, 10.6.2022, virusoppi)

LL Felix He osoitti väitöstutkimuksessaan filovirusten heikentävän luontaista immuniteettivastetta vähentämällä RIG-I:n kaltaisten reseptorien aktivoitumista, mikä johtaa heikentyneeseen interferonivasteeseen, ja filovirusten VP24-proteiinit vaikuttivat tyypin I ja III interferoni-geeniekspressioon.

Venäjän kielen lainaverbit sopeutuvat venäjän kielioppiin (Väitös: FM Gustaf Olsson, 10.6.2022, venäjän kieli)

Kaikkeen ulkomailta tulevaan suhtaudutaan Venäjällä tänä päivänä varauksella. Venäjän duumassa valmistellaan lakia, joka taistelee “anglismeja”, eli englannin kielestä tulevia lainasanoja, vastaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana venäjän kieli on saanut paljon lainasanoja esimerkiksi englannista, ranskasta, saksasta, hollannista, japanista ja jopa suomesta. FM Gustaf Olsson tutki väitöskirjassaan venäjän kielen uusia lainaverbejä ja sitä, miten ne sopeutuvat venäjän kielioppiin ja muodostavat aspektipareja. Mikään kieli ei ole “puhdas”, vailla ulkomaalaisia vaikutteita. 

Väittelijä selvitti Kimble-lautapelin avulla, miten kestävät tuotesuhteet syntyvät (Väitös: FM Lilli Sihvonen, 10.6.2022, digitaalinen kulttuuri)

Monimutkaiset tuotesuhteemme muodostuvat edelleen tavaran jatkuvasta hankinnasta ja siitä luopumisesta. Tavarat myös kuluvat ja rikkoutuvat ennenaikaisesti, jotta ostaisimme niitä aina lisää. Monien tuotteiden elinkaari onkin varsin lyhyt. Poikkeuksena tähän on uustuotanto, jossa tuotannosta joskus poistettu tuote otetaan uudelleen valmistukseen. Uustuotannossa olevia tuotteita nimitetään usein myös klassikoiksi.

Vuodenaikaisuus säätelee jokien ja rannikkovesien sedimenttikulkeumaa (Väitös: FM Jouni Salmela, 11.6.2022, maantiede)

Jokien muutokset ja sedimentin kulkeutuminen ovat riippuvaisia ilmasto- ja sääolosuhteista. Jokien sedimenttiprosessit ovat suurimmillaan voimakkaiden virtausolosuhteiden aikana, tyypillisesti kevättulvien aikaan kylmän ilmaston virtavesissä. Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan myös vesiemme sameuteen, sillä leutoina talvina sedimenttikulkeuma on voimakkaampaa.