Väestön keskuudessa yleistyvä ihon okasolusyöpä on vaikea tunnistaa – tekoäly tarjoaa tähän uusia keinoja (Väitös: LL Jaakko Knuutila, 25.11.2022, iho- ja sukupuolitautioppi)
Tekoäly kykenee tunnistamaan okasolusyöpää edustavista digitalisoiduista kudosleikekuvista etäpesäkkeiden lähettämiseen liittyviä morfologisia ominaisuuksia, osoittaa Jaakko Knuutila Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjatutkimuksessa. Tutkimuksessa kävi ilmi myös CAF107-alatyyppiä edustavien fibroblastien yhteys okasolusyövän leviämiseen.
Okasolusyöpä, eli ihon levyepiteelikarsinooma, on keratinosyyteistä lähtöisin oleva ihosyöpä, joka on väestön keskuudessa yhä yleisempi. Osa okasolusyövistä lähettää etäpesäkkeitä ja aiheuttaa kuolemantapauksia, mutta näiden aggressiivisten syöpien tunnistamiseksi ei ole toistaiseksi riittäviä keinoja.
Jaakko Knuutilan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että tekoälypohjaista kudosanalyysiä ja syöpään liiittyvien fibroblastien aktiviteettia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää etäpesäkkeitä lähettävien okasolusyöpien tunnistamisessa.
– Tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia, jotta väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää potilastyössä, Knuutila sanoo.
Knuutila havaitsi tutkimuksessaan, että 2,3 prosenttia tutkimusalueen okasolusyövistä lähetti etäpesäkkeitä ja että ennuste oli levinneissä tapauksissa huono.
– Etäpesäkkeen kehittyminen tapahtuu verrattain nopeasti primaarikasvaimen toteamisen jälkeen. Leviämisriskin arviointi on kuitenkin haastavaa, eikä tarkoituksenmukaista seurantaa tai levinneisyystutkimuksia osata kohdentaa optimaalisesti, minkä johdosta suuri osa etäpesäkkeistä todetaan kliinisesti, Knuutila kertoo.
Okasolusyövän aggressiivisuuden arviointi pohjautuu toistaiseksi lähinnä kliinis-histopatologisiin muuttujiin, kuten kasvaimen syvyyskasvuun ja halkaisijaan. Koska okasolusyövän diagnoosi perustuu histopatologiaan ja primaarikasvain hoidetaan lähes poikkeuksetta kirurgisesti, olisi tekoälyyn tai biomarkkeriprofiiliin perustuva leviämisriskin arviointi mahdollista taudin aikaisessa vaiheessa.
– Tekoäly ja syöpään liittyvät fibroblastit biomarkkereineen tarjoavat uuden ja lupaavan lähestymistavan okasolusyövän leviämisriskin arviointiin, Knuutila toteaa.
Knuutilan väitöstutkimus lisää ymmärrystä levinneen okasolusyövän luonteesta ja etäpesäkkeiden lähettämiseen yhdistyvistä tekijöistä. Tutkimus tarjoaa siten potentiaalisia työkaluja okasolusyövän leviämisriskin arviointiin tulevaisuudessa.
– Tutkimuksessani havaitsin, että valtaosassa tapauksista etäpesäkkeen lähettää potilaan ensimmäinen okasolusyöpä ja puolessa tapauksista etäpesäke löytyy jo puolen vuoden sisällä primaarikasvaimen toteamisesta. Okasolusyöpäpotilaan kohdalla lääkärin tulisikin muistaa etäpesäkeriski ja tunnustella imusolmukealueet mukaan lukien korvasylkirauhanen, Knuutila huomauttaa.
***
LL Jaakko Knuutila esittää väitöskirjansa ”Risk factors and biomarkers for metastatic cutaneous squamous cell carcinoma” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.11.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Ilkka Harvima (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Veli-Matti Kähäri (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on iho- ja sukupuolitautioppi.
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 411 8478, jsknuu@utu.fi
