Tekoälyn arvo muodostuu ihmisistä, ei teknologiasta (Väitös: KTM Kaisa Kukkonen, johtaminen ja organisointi, 22.9.2023)
Tekoälyn kaupallisten ratkaisujen kehittämistä Turun kauppakorkeakoulussa tutkinut yliopisto-opettaja, KTM Kaisa Kukkonen teki väitöstutkimuksessaan yllättävän löydöksen. Tekoälyn arvonluonnin kehittämisen ytimessä ei olekaan teknologia, vaan ihmiset ja heidän välinen monitieteellinen yhteistyönsä.
Kukkonen vertaa tekoälyä sähköön ja tietotekniikkaan, joista molemmat ovat sekä mahdollistaneet että vaatineet innovaatioita tuottaakseen arvoa. Yritysten kilpailukyvyn kannalta on oleellista herätä proaktiivisesti ja systemaattisesti tarkastelemaan tekoälyä osana organisaation strategista johtamista.
- Jos tekoälyn avulla haluaa saavuttaa kilpailuetua, niin enää ei kannata jäädä odottamaan tekoälyn paketointia kaupallisiksi ratkaisuiksi vaan kehittää ratkaisuja oman organisaation ydintarkoitukseen itse, toteaa Kukkonen.
Tekoälyn johtamisosaamiseen kohdistuu valtavasti kasvavia paineita.
- Kaikkea ei tarvitse osata itse, mutta pitää ymmärtää isossa kuvassa, mitä tämä tarkoittaa ydinliiketoiminnallemme ja sen strategiselle ja operatiiviselle kehittämiselle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tekoälyosaamista voi kuvailla organsatoriseksi lihakseksi, jota pitää pystyä jatkuvasti kehittämään, Kukkonen lisää.
Kukkonen haastatteli väitöskirjaansa varten 34 tekoälyratkaisuja yksityiselle ja julkiselle sektorille kehittävää asiantuntijaa Suomessa ja Pohjois-Amerikassa. Haastateltavien näkemysten ja kokemusten mukaan kaupallisia tekoälytuotteita ja palveluita löytyy jo yksittäisiin käyttötarkoituksiin, mutta kilpailuetua ei ole mahdollista saavuttaa ilman organisaation omaa tekoälykehittämistä.
Yritykset, jotka ovat saavuttaneet tekoälyn avulla kilpailuetua ovat kehittäneet tekoälyn avulla täysin uusia palveluja, joita ei voisi ihmisvoimin tehdä ja siirtäneet esimerkiksi ympärivuorokautista ja herpaantumatonta tarkkuutta vaativia töitä tekoälyn hoidettavaksi. Tekoäly saattaa näkyä tai olla näkymättä loppukäyttäjän tuotteissa tai palveluissa, mutta usein se on myös integroitu osa organisaation ydintoiminnan kannalta kriittisiä prosesseja.
Ihmisellekin vielä tilaa
Välillä paras ratkaisu on yhdistää ihmisen ja koneen eri vahvuudet, kuten lääketieteessä tai petosten käsittelyssä. Joskus paras ratkaisu on, että konetta ei käytetä lainkaan vaan optimoidaan koneen, tai koneen ja ihmisen, avulla ne prosessit, joissa se on järkevää, ja sitten tietyissä asioissa annetaan ihmiselle työrauha.
- Pelkästään ihmisille jätettyjä tilanteita saattavat olla esimerkiksi luova ongelmanratkaisu tilanteissa, joihin ei ole vielä ennakkotapausta. Haastateltavani toivat esille myös inhimillisyyttä korostavat ihmiseltä ihmiselle tilanteet, kuten vaikka opetus-, hoiva-, esihenkilö- tai muussa asiakaspalvelutyössä, Kukkonen kertoo.
Koska tekoäly on niin sanottu yleisluontoinen teknologia, se poistaa teollisuudenala-ajattelua. Organisaation ydinhaasteeseen saattaa löytyä sopiva tekoälyratkaisu täysin eri teollisuudenalalta, jossa ongelman ydinluonne on kuitenkin täsmälleen sama.
- Tämä on jo vaikuttanut ihmisten työnkuviin, ongelmanratkaisutarpeisiin, ja joissakin yrityksissä myös rekrytointiin. Myös tekemisen mittaristo näyttäisi olevan murroksessa, toteaa Kukkonen tutkimuksensa perusteella.
***
KTM Kaisa Kukkonen esittää väitöskirjansa ”Strategically Managing the Value Creation and Productivity Paradox of Artificial Intelligence: The General Purpose Technology View” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.9.2023 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Henri Schildt (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Satu Teerikangas (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on johtaminen ja organisointi.
