Erityisherkkyyden käsite on auttanut monia tulkitsemaan omaa elämäänsä uudella tavalla. Reeta Hautaniemi tarkasteli sosiologian alan väitöstutkimuksessaan erityisherkkien elettyjä kokemuksia ja niiden merkityksellistämistä yhdistystoiminnassa.
FM Piia Vuorinen perehtyi Suomen historian alan väitöskirjassaan Suomessa vuosina 1919–1944 toimineen valtiollisen poliisin kommunisteihin kohdistamiin kontrollitoimiin sekä erityisesti siihen, miten naisepäiltyjen sukupuoli vaikutti näihin toimenpiteisiin.
Poliittinen disinformaatio on noussut keskustelunaiheeksi viime vuosina. LL.M Christopher Phiri selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka valtio voi säännellä poliittista disinformaatiota samalla sananvapauden säilyttäen.
Siirtolaisuutta ja ihmisoikeuskysymyksiä käsitellään paitsi mediassa myös sarjakuvissa. FM Anna Vuorinne selvitti väitöstutkimuksessaan, miten 2010-luvulla Saksassa julkaistut sarjakuvateokset kuvaavat siirtolaisten oikeuksia, niiden loukkauksia ja toteutumista.
Turvapaikkapäätösten tekijät kontrolloivat maahanmuuttoa olemassa olevaa lainsäädäntöä ja siihen perustuvaa harkintavaltaansa käyttäen. OTM Johanna Vanto havaitsi väitöstutkimuksessaan, että turvapaikkaprosessissa on puutteita, jotka voivat lisätä turvapaikanhakijoiden haavoittuvuutta.
YM Eeva Nummen väitöstutkimus käsittelee dialogisen toimintakulttuurin kehittämistä fuusioitumisvaihetta elävässä sote-organisaatiossa. Tutkimus on polttavan ajankohtainen sote-kentässä edelleen käynnissä olevan murroksen sekä organisaatioiden johtamiseen lähes poikkeuksetta liitettävän tehostamispuheen vuoksi.
FM Niina Koskihaara perehtyi etnologian alan väitöstutkimuksessaan 2000-luvun kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PARAS-hanke) ja sen vaikutuksiin paikallistasolla toimiviin yhteisöihin. Tutkimus osoitti, että uudistus vaikutti monin tavoin paikallistason yhteisöjen toimintaan ja toimintaympäristöön.
FM Mirva Pääkkönen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kivikaudella ja varhaismetallikauden alussa eläneiden ihmisten ruoan hankintatapoja Suomessa ja Pohjois-Norjassa. Arkeologinen tutkimus osoittaa, että metsästys, kalastus ja keräily säilyttivät merkityksensä pitkään senkin jälkeen, kun karjatalous oli saapunut pohjoisille alueille.
Runsas informaatio- ja viestintäteknologian käyttö henkilökohtaisiin tarkoituksiin ja erityisesti perheenjäsenten läsnä ollessa heikentää perhesuhteita, osoittaa Kristiina Tammisalon Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Erityistä haittaa teknohäiriöstä on parisuhteille. Sen sijaan laitteiden yhteiskäyttö jopa hyödyttää perhesuhteita.
Hyvin suunniteltu ja toteutettu kompensaatio voi estää luontokatoa ja ohjata maankäyttöä kestävämmäksi, mutta nykyiset luontoselvitykset eivät ole riittävän tarkkoja hyödynnettäväksi kompensaatioissa.