Uuden valtakunnallisen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta.
Maailman terveysjärjestö WHO listasi vuonna 2019 rokote-epäröinnin yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta. Rokote-epäröinnin keskeisimpänä syynä pidetään netissä leviävää väärää tietoa. Kansainvälinen tutkimusryhmä ryhtyy EU-rahoituksen turvin auttamaan terveydenhuollon ammattilaisia korjaamaan rokotteisiin liittyviä väärinkäsityksiä, vahvistamaan ihmisten luottamusta rokotteisiin ja kannustamaan ihmisiä ottamaan rokote.
Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien hyvinvointi on heikentynyt koronan aikana merkittävästi. INVEST-lippulaivahankkeen hyvinvointikartoitus paljasti, että toisella asteella opiskelevilla nuorilla ahdistuneisuus ja masennusoireet olivat yleisempiä kuin ennen koronakriisiä. INVESTillä on tarjota tukea oppilaitosten hyvinvointityöhön. Opintokamu-kurssi on tarkoitettu opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn, mutta Opintokamusta löytyy materiaalia myös työskentelyyn opiskelijaryhmien kanssa.
Voiko ihmistä tuupata kohti ilmastoystävällisempiä valintoja ja jos, niin miten sen voi tehdä eettisesti ja kustannustehokkaasti? Tähän kysymykseen etsitään vastausta psykologian professori Paula Salon johtamassa tutkimuskonsortiossa, joka pureutuu maailmalla tunnettuun nudge- eli suomalaisittain tuuppaus-ajatteluun.
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uuden blogisarjan ”Yhteiskunnasta, rakkaudella” neljäs kirjoitus on julkaistu. Lue filosofian professorin Juha Räikän ajatukset kertomisesta sekä sarjan aiemmat osat osoitteessa blogit.utu.fi/yhteiskunnasta.
Vastasyntyneen aivojen rakenne voi kertoa herkkyydestä varhaisille ympäristötekijöille. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että vauvat, joiden aivojen mikrorakenne viittasi nopeampaan kypsymiseen, olivat herkempiä äidin masennusoireille. Kalifornialaisen syntymäkohortin aineistossa puolestaan vastasyntyneiden suurempi aivojen koko liittyi herkkyyteen vuorovaikutuksen laadulle. Tutkimukset antavat uraauurtavaa tietoa sellaisista aivojen ominaisuuksista, jotka selittävät eroja herkkyydessä ympäristölle.
Psykologian maisteri Oskari Lahtisen kehittämän Tita-mindfulness-nettikurssin käyminen madalsi kurssin käyneiden opiskelijoiden ahdistuneisuutta ja lisäsi näiden onnellisuutta. Pienemmät vaikutukset havaittiin masennuksen vähenemisessä ja psykologisen elämänlaadun lisääntymisessä. Lahtinen kehitti kurssin osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta.
Kun tavoitteena on kestävä kehitys, millaiset käyttäytymiseen liittyvät muutosvaatimukset kaupunkilaiset kokevat hyväksyttävinä? Tähän kysymykseen pureutuu psykologian professori Paula Salon tutkimusryhmä, joka sai tehtävää varten Turun kaupunkitutkimusohjelmasta 150 000 tutkimusrahoituksen.
KiVa Koulu -ohjelma jakaa tunnustusta Kempeleen kunnalle. Kunniamaininnalla nostetaan esiin sitä työtä, jota tehdään kouluissa ja kunnissa koululaisten turvallisen koulunkäynnin turvaamiseksi. Kaikki viisi Kempeleen kunnan perusopetusta tarjoavaa koulua ovat olleet mukana KiVa Koulu -ohjelmassa pitkään – Ketolanperän koulu aivan ohjelman alkuvuosista asti. Vuoden KiVa-koulu tai -kunta on valittu vuodesta 2010 alkaen.
Juho Vainion Säätiö on myöntänyt Turun yliopiston tutkijoille kaikkiaan 19 apurahaa, yhteensä liki 380 000 euroa, kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen.