Ulko- ja opetusministeriöt pyrkivät kylmän sodan aikana mahdollisimman pitkälle koordinoimaan Neuvostoliittoon suuntautuvia kulttuurisuhteita. Suomalaisesta kulttuuridiplomatiasta juuri kirjan julkaisseen Turun yliopiston poliittisen historian professorin Louis Clercin mukaan kulttuuri oli ulko- ja talouspolitiikkaan pehmeämpi keino rakentaa suhteita niin itään kuin länteen. Valtion ote oli kulttuuridiplomatiassa hallitseva 1980-luvulle saakka.
Anestesialääkkeillä aiheutettu vastauskyvytön tila näkyy aivojen sähköisen toiminnan muutoksena jo ennen tajuttomuutta, selviää diplomi-insinööri Roosa Kallionpään Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessaan Kallionpää pyrki selvittämään kahden anestesia-aineen, deksmedetomidiinin ja propofolin, avulla tajunnan ja vastauskykyisyyden hermostollisia korrelaatteja.
Suomalaiset suhtautuivat korona- ja influenssarokotuksiin liittyvässä viestinnässä myönteisemmin viesteihin, jotka perustuivat tilastolliseen tietoon kuin viestintään, joka nojaa muiden ihmisten kokemuksiin, osoittaa tuore tutkimus. Kumpikaan viestintätapa ei kuitenkaan vähentänyt rokote-epäröintiä.
Miltä suomalaisen demokratian tila näyttää lähestyvien eduskuntavaalien alla? Turun pääkirjastossa järjestetään torstaina 30.3. klo 18 paneelikeskustelu, jossa pohditaan suomalaisen demokratian vahvuuksia ja heikkouksia. Tilaisuus on kaikille avoin.
Päättäjät kaipaavat tutkittua tietoa yhä vahvemmin päätöksentekonsa pohjaksi. 20-vuotista taivaltaan eduskunnassa järjestämällään seminaarilla juhlistanut Eduskuntatutkimuksen keskus on ottanut aiempaakin vahvemmin tutkitun työpöydälleen tutkitun tiedon tuottamisen eduskunnan käyttöön.
Suomalaisen demokratian ja puoluejärjestelmän kehitys, rajojen kulttuurinen ja poliittinen merkitys sekä urheilun ja politiikan risteyskohdat ovat keskiössä Turun yliopiston poliittisen historian professorin Vesa Vareksen 60-vuotisjuhlajulkiussa. Vareksen kollegoiden, Louis Clercin, Tiina Lintusen ja Markku Jokisipilän toimittamassa julkaisussa lähes 20 tutkijaa lähestyy omasta näkökulmastaan Vareksen tutkimusteemojen ydintä.
Eurooppa-erikoistumisopinnot tarjoavat monipuolisen, monitieteisen opinto-ohjelman, jonka puitteissa Eurooppaa tarkastellaan sekä alueellisena että institutionaalisena kokonaisuutena, painottaen laajaa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä Euroopasta alueena ja ilmiönä. Opetuskielenä on englanti.
Suomen Eurooppa-politiikka otettiin tarkastelun alle Eurooppa-foorumin historian ensimmäisessä lämmittelytilaisuudessa. Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sai keskustelukumppanikseen pääministeri Sanna Marinin. Keskusteluun nousi muun muassa eurooppalainen korkeakouluyhteistyö.
Suomalaiset peilaavat omia Natoon liittyviä ajatuksiaan vahvemmin liittyen Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan sekä Venäjään, mutta myös suhteessa Eurooppaa, Yhdysvaltoihin sekä Ruotsiin. Tämä ilmenee eduskunnan puhemies Matti Vanhaselle lähetetyistä kansalaisviesteistä, joiden sisältöä Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Särkkä ovat analysoineet.