Mitä sinä tiedät puheterapiasta, logopedian opiskelija Sanni Männistö kysyy. Meneillään on puhevammaisten viikko, ja logopedian opiskelijat haluavat nostaa sekä oman alansa että muiden puhevammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien ammattilaisten merkityksen esiin. – Moniammatillisen toiminnan tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Ja on tärkeää, että jo opiskeluvaiheessa oppii, missä kaikkialla moniammatillisuutta voi hyödyntää, Männistö sanoo.
Turun ammattikorkeakoulun avonainen luokkatila alkaa täyttyä. Joukko toimintaterapeutti- ja fysioterapeuttiopiskelijoita kokoontuu kuulemaan, millaista moniammatillista yhteistyötä he voivat tulevaisuudessa tehdä logopedien sekä puhevammaisten tulkkien kanssa.
Mutta ensin on ymmärrettävä, mistä on kyse.
– Puhuako logopediasta vai puheterapiasta, logopedian yliopistonlehtori Kati Renvall kysyy ja tulee samalla paljastaneeksi sen, miten tärkeää tavoittava kommunikointi on. Jotta keskustelukumppani ymmärtää, mitä yrität sanoa, pitää olla kyky ja mahdollisuus ilmaista itseä, olipa se keino sitten puhe, kuvat, viittomat tai kirjoitettu teksti.
Vierasperäinen sana logopedia ei kerro ensikertaa kuulevalle mitään. Puheterapia voi taas antaa liian suppean kuvan siitä, mistä on kyse. Logopedian opiskelijat ryhtyvät yhdessä avaamaan asiaa: Puhevammasta puhutaan, kun henkilö kuulee, mutta puheen – oli se sitten puhuttua, luettua tai kirjoitettua – tuottamisessa ja ymmärtämisessä on vaikeuksia.
Männistö avaa tilaisuuden opiskelukaverinsa Venla Rannan kanssa lyhyellä tietoiskulla. He kertovat, miten puheterapiassa kuntoutetaan esimerkiksi henkilöitä, joilla on afasia, autismikirjon häiriö, kehityksellinen kielihäiriö tai nielemisen haasteita. Kuntoutuspolku räätälöidään kunkin henkilön tarpeiden mukaan miettien tarkkaan, missä vaiheessa minkäkin alan ammattilaisista on eniten hyötyä asiakkaan kuntoutumisen kannalta.
– Puheterapiassa arjen toimintakyky on kuntoutuksen keskiössä. Puheterapiassa voidaan työskennellä esimerkiksi puheen tuoton, ymmärtämisen, lukemisen tai kirjoittamisen taitojen parissa, Ranta sanoo.
Puheterapian välineeksi käyvät vaikka saippuakuplat
Lyhyen tietoiskun jälkeen opiskelijat kiertävät opiskelupisteeltä toiselle. Venla Ranta ottaa käteensä saippuakuplapullon ja puhaltaa. Mutta mitä tekemistä saippuakuplilla on puheterapian kanssa?
– Voimme opetella huulien oikeaa asentoa tiettyjä äänteitä lausuttaessa tai poksautella sormella saippuakuplia rikki ja tuottaa äänteitä: poks, poks, poks. Voimme myös harjoitella käsitteitä, esimerkiksi pieni, iso, ylös, alas, rikki, ehjä,, Ranta sanoo.
Lähes mikä tahansa esine voi toimia apuna, kun harjoitellaan puheen tuottoa. Keskeistä Kati Renvallin mukaan on miettiä, miten tämä palvelee kuntoutuksen tavoitteita.
Taitojen harjoittelua asiakastyössä
Iltapäivällä Publicumin seminaarihuone täyttyy ääriään myöten. Aivoliiton kanssa yhteistyössä järjestetty Juttutupa kokoaa viisi afaattista henkilöä.
– Afasia on tyypillisimmin vasemman aivopuoliskon aivoverenkierron häiriönaiheuttama kielellinen häiriö, jossa ihmisellä on vaikeuksia puheen ymmärtämisessä, tuottamisessa, kirjoittamisessa tai lukemisessa, logopedian opiskelija Elli Peromaa kertoo.
Juttutuvassa kokoonnutaan tämän syksyn osalta nyt kolmatta kertaa. Teemana on urheilu, ja siitä keskustellaan käyttäen puhetta tukevia keinoja, kuten kuvakortteja tai sanalistoja.
– Aivoliitolla Juttutupa pyörii ympäri vuoden, me logopedian opiskelijat olemme vastuussa toiminnan järjestämisestäkahdeksan kertaa tänä syksynä . Meille tämä on tärkeä mahdollisuus kohdata tämä asiakasryhmä kasvotusten, ja harjoitella vuorovaikutusta afaattisten henkilöiden kanssa, Peromaa sanoo.
Logopedian oppiaineen ja Aivoliiton yhteisessä juttutuvassa innostuttiin keskustelemaan urheilusta. Apuna olivat puhetta tukevat afasiakeinot. Logopedian opiskelija Elli Peromaa (kesk.) totesi, että aitojen asiakkaiden tapaaminen antaa mahdollisuuden kokeilla afasiakeinoja ja nähdä niiden toimivuus.
Logopediaa voi opiskella Suomessa kuudessa yliopistossa. Kaikissa juttutuvan kaltaine aitojen asikkaiden kanssa tehtäväkliininen asiakastyö on keskeinen osa opiskelua, mutta Turussa lisävahvuutena on moniammatillinen klinikkatoiminta. Vastaavaa ei Männistön tietojen mukaan muualla Suomessa ole.
– Se tarkoittaa moniammatillista toimintaa asiakkaan hyväksi. Klinikalla on samalla kertaa mukana logopedeja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä, asiakkaan tarpeen mukaan, Männistö kertoo.
Moniammatillista otetta opettaa myös Monelle, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin vuonna 2016 luoma malli, jossa eri alojen ammattilaiset oppivat yhdessä. Se avaa konkreettisesti eteen sen, miten toisen alan ammattilainen voi tukea omassa työssä.
Mitä sinä tiedät puheterapiasta?
Puhevammaisten viikko on täynnä toimintaa myös Turussa. Logopedian opiskelijoiden seuraava tempaus on torstaina ja perjantaina, kun he lähtevät kauppakeskus Hansaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni kulkija vastaamaan kysymykseen, mitä sinä tiedät puheterapiasta.
– Tuloksia pienestä kyselystämme on luvassa piakkoin, Männistö ja Ranta lupaavat.
Pääkuvan kuvateksti: Logopedian esittelypisteen pöydältä löytyy tuiki tavallisia esineitä, joita voi käyttää puheterapiassa apuna. Venla Ranta, Aurora Salonen, Fanni Laine ja Sanni Männistö kertoivat logopedian keinoista toimintaterapeutti- ja fysioterapeuttiopiskelijoille.
