Asiasana: FinnBrain

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa mitattiin 10-viikkoisten vauvojen stressihormoni kortisolin pitoisuuden muutoksia stressaavassa tilanteessa. Tyttövauvoilla kortisolitasot nousivat stressin vaikutuksesta ja palautuivat sitä hitaammin mitä enemmän äidillä oli ollut raskausaikana masennus- ja ahdistusoireilua. Poikavauvoilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Ero tyttöjen ja poikien kortisolitasojen välillä näkyi selvimmin palautumisvaiheessa.

Äidin voimakas psyykkinen stressi keskiraskaudessa on yhteydessä poikavauvojen pienempiin mantelitumakkeisiin ja tyttövauvojen suurempaan vasemman mantelitumakkeen kokoon, toteaa LL Satu Lehtola Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan. Magneettikuvantamista hyödyntämällä tehdyn tutkimuksen perusteella sukupuoli näyttäisi säätelevän äidin raskaudenaikaisen stressin eri tyyppien yhteyttä vastasyntyneen aivoihin. 

Sikiön aivojen kasvu raskausaikana on yhteydessä ensimmäisiin havaittavissa oleviin vauvaiän tunnereaktioihin, selvisi Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus osoitti, että ulospäinsuuntautuneilla lapsilla kortisolitasot ovat muita lapsia korkeammat. Yhteys ei kuitenkaan riippunut hoitoympäristöstä, vaan ilmeni samalla tavalla kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Ulospäinsuuntautuneet lapset saattavatkin reagoida voimakkaammin ympäristön ärsykkeisiin, tai korkeammat kortisolitasot voivat olla heidän stressinsäätelyjärjestelmälleen tyypillinen ominaisuus varhaislapsuudessa.

Henkilöt, joilla on tapana vastustaa sääntöjä ja normeja, luottavat vähemmän lääkäreihin. Ja mitä vähemmän ihmiset luottavat lääkäreihin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin, epäröivät rokotuspäätöksissään tai kieltäytyvät ottamasta rokotteita itselleen tai lapsilleen. Henkilöt, joilla on heikompi luottamus lääkäreihin, käyttävät myös useammin vaihtoehtohoitoja. Tähän viittaa tuore tutkimus, johon osallistui 770 pienten lasten vanhempaa.

Äidin raskaudenaikainen pitkäaikainen psyykkinen stressi ja pitkäaikaiset korkeat kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen, selviää FinnBrain-tutkimuksen tuoreesta julkaisusta. Tulokset auttavat ymmärtämään, miten raskaudenaikainen stressi voi olla yhteydessä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Psychoneuroendocrinology-lehdessä.

Turun yliopisto on tutkinut 600 ahvenanmaalaisten terveyttä vuodesta 2010 lähtien. Merkittävät vähennykset yliopistojen valtionrahoituksessa edellisellä hallituskaudella ovat vaarantaneet tutkimuksen jatkumisen. Kauppaneuvos Anders Wiklöf on tämän vuoksi päättänyt tukea tutkimusta henkilökohtaisella lahjoituksella. Tutkimuksen on tarkoitus jatkua Ahvenanmaalla useiden vuosikymmenten ajan.

Monet perheet ovat kuluneen kevään aikana kohdanneet uudenlaisen tilanteen, kun koronarajoitukset ovat lisänneet kotona vietettävää aikaa. Hyvinvointiin liittyvää tutkimusta tarvitaan koronaepidemian ajalta, jotta tukea pystytään tarjoamaan sitä tarvitseville.

Hengitystieinfektiot ovat lasten yleisimpiä infektiosairauksia ennen kouluikää, ja noin 10 prosenttia lapsista sairastaa toistuvia hengitystieinfektioita. Jatkuva sairastelu vaikuttaa monella tapaa lapsen ja perheen hyvinvointiin. LL Laura Korhonen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten äidin raskaudenaikainen psykologinen stressi, lapsen perimä ja sukupuoli vaikuttavat pienten lasten riskiin sairastua toistuviin hengitystieinfektioihin.

Pikkulasten uniongelmat ovat hyvin tavallisia, ja ne lievenevät useimmin kahteen ikävuoteen mennessä, vahvistaa tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Turun yliopiston tutkimus.