Pikkulasten uniongelmat ovat hyvin tavallisia, ja ne lievenevät useimmin kahteen ikävuoteen mennessä, vahvistaa tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Turun yliopiston tutkimus.
Sosiaalinen media on monelle itsestään selvä osa arjen rutiineja, mutta sen runsas käyttö voi myös aiheuttaa ongelmia. Lääketieteen tutkijatohtori Jani Kajanoja kertoo videolla, onko somelomasta hyötyä.
Turun yliopistossa tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti arvioituna korkeatasoista lastenpsykiatrian alan tutkimusta. Tutkimustoiminta painottuu lastenpsykiatriseen epidemiologiaan, mielenterveyden riskitekijöihin raskausajasta lähtien ja matalan kynnyksen digitaalisiin hoitoihin.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusryhmä on tuottanut Lapsen stressi ja aivot -opasmateriaalin, jonka tarkoituksena on antaa vanhemmille tietoa lapsen stressistä ja sen vaikutuksista lapsen aivojen kehitykseen. Materiaali on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi neuvoloissa ammattilaisten työn tukena. Opasmateriaaliin sisältyy opasvihko ja samaa aihepiiriä käsittelevä animaatio.
Aleksitymia on persoonallisuuden piirteistö, jota luonnehtivat vaikeudet tunnistaa ja sanoittaa tunteita. LL Jani Kajanojan aleksitymiaan keskittyvä väitöstutkimus on toteutettu osana laajaa FinnBrain-tutkimushanketta. Kajanojan tutkimustulokset viittaavat siihen, että aleksitymia on eri tavoin yhteydessä lukuisiin terveysongelmiin.
Tuore tutkimus osoittaa, että keskiraskaudessa ahdistusta kokeneiden äitien vauvojen aivot reagoivat surulliseen puheeseen muita vauvoja vähemmän.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa verrattiin päivähoidossa ja kotihoidossa olevien lasten stressinsäätelyä. Tutkimustulokset osoittavat, että päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun. Ryhmien välillä oli kuitenkin joitain eroja yksittäisissä mittauksissa. Päivähoidossa olevien lasten iltapäivän kortisolitasot olivat hieman korkeammat päiväkodissa kuin samoilla lapsilla vastaavana ajankohtana kotona.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että äidin ahdistusoireilu raskausaikana ja masennusoireilu lapsen syntymän jälkeen olivat yhteydessä äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutuksen laatuun lapsen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan jo äidin raskaudenaikaisella ahdistusoireilulla on yhteyttä äidin tapaan olla vuorovaikutuksessa vauvan kanssa synnytyksen jälkeen.
FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa todettiin, että äideillä, joilla esiintyi masennuksen oireita läpi koko raskauden, pitkäaikaista stressihormonitasoa kuvaava hiuskortisolitaso oli koholla. Sen sijaan hetkelliset psyykkisen stressin oireet eivät tutkimuksen mukaan ole yhteydessä hiuskortisolipitoisuuteen.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa osoitettiin, että 10 viikon ikäisillä lapsilla, joiden äideillä oli raskausaikana stressioireita, todettiin alentunut kortisolivaste stressikokeessa, mikäli lapsella oli koehetkellä rinovirusinfektio. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten raskausaika vaikuttaa stressinsäätely- ja immuunipuolustusjärjestelmien välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen sekä astma- ja allergiasairauksien syntyyn.