Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusryhmä on tuottanut Lapsen stressi ja aivot -opasmateriaalin, jonka tarkoituksena on antaa vanhemmille tietoa lapsen stressistä ja sen vaikutuksista lapsen aivojen kehitykseen. Materiaali on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi neuvoloissa ammattilaisten työn tukena. Opasmateriaaliin sisältyy opasvihko ja samaa aihepiiriä käsittelevä animaatio.
Aivojen kehitys alkaa jo raskausaikana ja jatkuu aina noin 25-vuotiaaksi asti. Pienten lasten aivot ovat erityisen herkät ja vastaanottavaiset, mikä näkyy lapsen nopeana kehityksenä, uusien asioiden oppimisena ja aivojen nopeana kasvuna. Pikkulapsivaiheessa aivot ovat myös erityisen alttiit ulkoisille haitallisille vaikutuksille, kuten stressille.
– Liiallisen stressin vaikutuksista on tärkeää tiedottaa, jotta lapsia osataan suojella stressin mahdollisilta haitoilta. Nyt valmistunut opas onkin kattava tietopaketti stressistä kaiken ikäisten lasten vanhemmille, tutkimushoitaja Anna Takatupa kertoo.
Tueksi perheiden parissa tehtävään työhön
Vasta ilmestyneessä oppaassa kerrotaan selkeästi stressin syistä, sen ilmenemisestä eri ikäisillä lapsilla ja siitä, miten lasta voidaan auttaa. Oppaassa havainnollistetaan aivojen toimintaa kaksikerroksisena talona, ja hauskan kuvituksen avulla onnistutaan kertomaan vaikeaakin asiaa helposti ymmärrettävässä muodossa. Aiheesta on tehty myös kahden minuutin mittainen animaatio, josta löytyy niin suomen- kuin ruotsinkielisetkin versiot. Animaatiosta on myös tekstitetty versio.
– Toivomme, että neuvolat ottaisivat materiaalin avukseen perheiden parissa tehtävässä työssä. Oppaan pohjalta on helpompaa keskustella perheen kanssa mahdollisista huolta herättävistä aiheista ja lasta suojaavista toimenpiteistä. Animaatio taas on erittäin hyvä tuki vaikkapa perhevalmennuksiin tai neuvolan aulatelevisioissa esitettäväksi, Takatupa summaa.
Tutkimusryhmä lähestyy Turun alueen neuvoloita oppaan tiimoilta vielä tämän vuoden puolella. Opasta esiteltiin vastikään myös valtakunnallisilla neuvolapäivillä, joilla vastaanotto oli erittäin positiivinen. Toiveena onkin, että opas leviäisi valtakunnalliseen käyttöön.
Stressinsäätely vaikuttaa myöhempään terveyteen
Suomessa ja maailmalla tehdään paljon tutkimusta stressinsäätelyn kehittymisestä, sillä sen ajatellaan olevan yksi keskeisimmistä aikuisiän terveyttä määrittävistä tekijöistä.
– Pidämme FinnBrain-tutkimuksessa erittäin tärkeänä sitä, että tiedeyhteisön lisäksi välitämme tutkimustietoamme myös lapsiperheille sekä perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Tavoitteenamme on tuottaa kansantajuista tietoa asioista, jotka koskettavat jokaisen arkipäivää, ja siten tukea perheiden hyvinvointia ja lasten tervettä kehitystä, psykologi-tutkija Eeva-Leena Kataja FinnBrain-tutkimuksesta tähdentää.
Opasmateriaali on tuotettu yhteystyössä Ensi- ja turvakotien Liiton ja Turun kaupungin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kanssa, ja materiaalia on rahoittanut Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet. Aihealueesta ollaan tekemässä myös ammattilaisten materiaalia, joka valmistuu keväällä 2020.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.
Lisätietoja:
Professori Hasse Karlsson, FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto, 0405195247, hasse.karlsson@utu.fi
Tutkimushoitaja Anna Takatupa, FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto, 0505019967, anna.takatupa@utu.fi
