Äidin ahdistusoireiluun tulisi tarjota apua jo raskausaikana

27.09.2019

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että äidin ahdistusoireilu raskausaikana ja masennusoireilu lapsen syntymän jälkeen olivat yhteydessä äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutuksen laatuun lapsen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan jo äidin raskaudenaikaisella ahdistusoireilulla on yhteyttä äidin tapaan olla vuorovaikutuksessa vauvan kanssa synnytyksen jälkeen. 

Äidin synnytyksen jälkeisen psyykkisen oireilun on jo pitkään tiedetty muokkaavan äidin ja lapsen vuorovaikutussuhdetta. Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen laadun tiedetään puolestaan olevan yksi merkittävimmistä lapsen varhaiseen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. 

FinnBrain-tutkimuksessa äidin psyykkistä oireilua mitattiin masennusta ja ahdistuneisuutta kartoittavilla kyselyillä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen yhteensä viisi kertaa. Äidin ja lapsen vuorovaikutusta arvioitiin videoidussa vapaassa leikkitilanteessa. 

Tulokset osoittivat, että ahdistusoireilu loppuraskauden aikana oli yhteydessä äidin vaikeuteen lukea lapsen vihjeitä ja aloitteita vuorovaikutustilanteessa. Äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet puolestaan olivat yhteydessä äidin vaikeuteen jäsentää vanhemman ja lapsen yhteistä leikkiä ja tekemistä sekä lapsen vähäisempään vuorovaikutukselliseen aloitteellisuuteen vuorovaikutustilanteessa. 

– Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien aiheesta tehtyjen tutkimusten kanssa. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa täytyy kuitenkin olla varovainen suoraviivaisten johtopäätösten tekemisessä, sillä tässäkin tutkimuksessa havaitut yhteydet selittivät vain pienen osan vuorovaikutussuhteen rakentumisesta, tohtorikoulutettava Hetti Hakanen FinnBrain-tutkimuksesta kertoo. 

Varhainen tuki tukee lapsen kehitystä

Varhaisen suhteen rakentuminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat äidin psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi monet muutkin tekijät, kuten lapsen temperamentti, vanhempien parisuhteen laatu ja perheen muut voimavarat. Myös perheen muulla tukiverkostolla on tärkeä merkitys äidin ja vauvan välisen suhteen tukijana. 

– Pienten lasten perheille tulisi tarjota stressin vähentämiseksi ja varhaisten vuorovaikutussuhteiden suojaamiseksi riittävää tukea ja laaja-alaisia palveluita. Erityisen tärkeää olisi arvioida ja hoitaa vanhemman ahdistusoireilua masennusoireilun rinnalla jo raskausajasta lähtien. Varhaiset palvelut ennaltaehkäisevät koko perheen psyykkistä kuormittuneisuutta ja suojaavat varhaisen suhteen rakentumista ja lapsen myöhempää kehitystä, pulaisprofessori Riikka Korja korostaa. 

Tutkimus on julkaistu arvostetussa tieteellisessä julkaisussa Journal of Affective Disorders.

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Nyt julkaistu tutkimus on osa FinnBrain-kohortin kehityspsykologista osatutkimusta.

Lisätietoja: 
tohtorikoulutettava Hetti Hakanen, FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto, 0504913190, hetti.e.hakanen@utu.fi    
apulaisprofessori Riikka Korja, FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto, 0505935292, riipen@utu.fi

Luotu 27.09.2019 | Muokattu 27.09.2019