Tunnesäätelyn vaikeus liittyy useisiin terveysongelmiin ja lapsuuden emotionaaliseen laiminlyöntiin (Väitös: LL Jani Kajanoja, 22.11.2019, psykiatria)
Aleksitymia on persoonallisuuden piirteistö, jota luonnehtivat vaikeudet tunnistaa ja sanoittaa tunteita. LL Jani Kajanojan aleksitymiaan keskittyvä väitöstutkimus on toteutettu osana laajaa FinnBrain-tutkimushanketta. Kajanojan tutkimustulokset viittaavat siihen, että aleksitymia on eri tavoin yhteydessä lukuisiin terveysongelmiin.
Tunteiden tunnistaminen, erottelu, ja niiden säätely ovat tärkeitä kykyjä mielenterveyden, vanhemmuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. Kaikki ihmiset tuntevat tunteita, mutta osalle niiden tunnistaminen ja ilmaiseminen on vaikeampaa. Monesti tunteita on myös vaikea erottaa ruumiillisista tuntemuksista. Tällaista persoonallisuuden piirteistöä kutsutaan aleksitymiaksi.
Aleksitymia jakautuu kahteen alatyyppiin, joista ensimmäistä luonnehtivat subjektiivinen vaikeus tunnistaa ja ilmaista tunteita, sekä lisääntynyt masennus- ja ahdistuneisuusoireisto. Toisessa alatyypissä korostuu ulkokohtainen ajattelutyyli, jossa kiinnostus tunteisiin ja sisäiseen maailmaan on vähäistä.
LL Jani Kajanojan väitöstutkimuksessa havaittiin, ettei aleksitymian toiseen alatyyppiin liittynyt lisääntynyttä psykiatrista oireilua.
– Se kuitenkin lisäsi päihteiden käyttöä miehillä ja liittyi ylipainoon sekä raskausdiabetekseen naisilla. Lisäksi raskaana olevilla naisilla, joilla oli korkeat aleksitymiapisteet, oli myös korkeampi hiuskortisolipitoisuus viitaten krooniseen stressiin, Kajanoja kertoo.
Tulokset korostavat emotionaalisesti tukevan kasvuympäristön tärkeyttä
Kajanojan tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi lapsuuden vastoinkäymisiä ihmisillä, joilla oli aleksityymisiä piirteitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä masennusoireista kärsiviä että tervettä verrokkiryhmää.
Masennuksen todennäköisyyttä lisäsivät monenlaiset lapsuuden vastoinkäymiset, kuten vanhempien ero, taloudelliset vaikeudet, vanhemman mielenterveysongelma tai lapsuudessa koettu fyysinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu.
– Aleksitymia sen sijaan liittyi yksinomaan lapsuudessa koettuun emotionaaliseen laiminlyöntiin. Aleksityymiseen masennukseen liittyi lisäksi enemmän kiintymyssuhdeongelmia verrattuna masennukseen, jossa ei ollut aleksityymisia piirteitä, Kajanoja sanoo.
FinnBrain-hankkeeseen tehdyn tutkimuksen tulokset korostavat aleksitymian monimuotoisuutta ja osoittavat, että aleksitymian eri ulottuvuudet ovat yhteydessä erilaisiin terveysongelmiin sekä päihteidenkäyttöön. Nämä yhteydet ovat lisäksi riippumattomia samanaikaisista masennus- ja ahdistuneisuusoireista.
– Löydökset liittyen lapsuuden vastoinkäymisiin aleksitymian taustalla korostavat emotionaalisesti tukevan kasvuympäristön ja kiintymyssuhteen tärkeyttä, ja voivat auttaa uusien hoitomuotojen kehittämisessä mielenterveyden häiriöistä kärsiville, joilla on aleksityymisiä piirteitä.
***
LL Jani Kajanoja esittää väitöskirjansa ”Alexithymia, mental and physical health, and early-life adversity – FinnBrain Birth Cohort Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.11.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Hans Grabe (University of Greifswald, Saksa) ja kustoksena professori Hasse Karlsson (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väittelijän yhteystiedot: jani.kajanoja@utu.fi
