Äidin raskaudenaikainen stressi vaikuttaa eri tavoin vastasyntyneiden tyttöjen ja poikien aivoihin (Väitös: LL Satu Lehtola, 11.12.2020, psykiatria)

Äidin raskaudenaikainen psyykkinen stressi ennustaa tutkimusten mukaan lasten sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä. On myös viitteitä siitä, että sillä on yhteys mm. lapsen temperamenttipiirteisiin ja psykososiaaliseen kehitykseen. 

Vastasyntyneiden vauvojen aivojen kuvantaminen antaa tärkeää tietoa raskaudenaikaisesta kehityksestä, mutta sitä on tehty vasta vähän. Perustietoa esimerkiksi eri aivorakenteiden tilavuuksista suhteessa raskauden kestoon ja muihin tavallisiin muuttujiin tarvitaan kuitenkin lisää. 

Satu Lehtola selvitti väitöstutkimuksessaan, miten täysiaikaisten vastasyntyneiden ikä ja sukupuoli vaikuttavat aivolohkojen tilavuuksiin sekä kokoeroon oikean ja vasemman aivopuoliskon välillä. 

– Vanhempi ikä ennusti suurempia harmaan ja valkean aineen tilavuuksia, mikä tukee aikaisempia tutkimustuloksia. Vaikka sekä tyttö- että poikavauvoilla aivolohkojen kokoerot eri aivopuoliskojen välillä olivat samanlaiset iästä riippumatta, havaitsimme eroja sukupuolten välillä eräissä lohkotilavuuksissa riippuen siitä, oliko lohkojen koot suhteutettu aivojen kokonaistilavuuteen vai ei, Lehtola kertoo.

Äidin stressin tyyppi on yhteydessä vastasyntyneen aivojen mantelitumakkeen kokoon

Mantelitumake ja hippokampus ovat aivojen keskeisiä alueita tunteiden, käyttäytymisen ja stressin säätelyssä sekä muistin käsittelyssä. Niiden toiminta kytkeytyy läheisesti myös psykiatristen häiriöiden tutkimukseen. Lehtolan erityisen mielenkiinnon kohteena olivat äidin raskaudenaikaisen stressioireilun yhteydet lapsen mantelitumakkeen ja hippokampuksen kehitykseen. 

Aiemmissa tutkimuksissa äidin raskaudenaikaiselle psyykkiselle stressille altistuneilla tyttölapsilla on havaittu olevan suurempi mantelitumake. Lehtola halusi selvittää, voidaanko jo vastasyntyneiden aivoissa nähdä vastaavanlaisia yhteyksiä äidin raskaudenaikaisen stressin ja mantelitumakkeen tai hippokampuksen koon välillä. 

– Tulosteni perusteella vastasyntyneen sukupuoli vaikuttaa vastakkaisilla tavoilla äidin raskaudenaikaisen psyykkisen stressin ja vastasyntyneen mantelitumakkeen koon väliseen yhteyteen. Tämä näkyi poikavauvoilla pienempänä mantelitumakkeen kokona ja tytöillä suurempana vasemman mantelitumakkeen kokona. Lisäanalyyseissa havaitsimme myös yhteyden äidin stressin ja tyttövauvojen suuremman oikean hippokampuksen välillä, Lehtola kertoo.

Keskiraskauden stressillä on merkitystä aivojen kehitykselle 

Äidin raskaudenaikaista psyykkistä stressiä mitataan erilaisilla kyselylomakkeilla, joista yleisimmät mittaavat masennus- ja ahdistuneisuusoireita sekä raskauteen liittyviä ahdistuneisuusoireita. Kirjallisuudessa raskauteen liittyvää ahdistuneisuutta pidetään osin muusta masennus- ja ahdistuneisuusoireilusta erillisenä oirekokonaisuutena, joka ennustaa kenties vahvimmin erilaisia haasteita lapsen kehityksessä. Syytä tähän ei tiedetä.

Myös stressin ajoituksella näyttää olevan merkitystä. Lehtolan tulosten mukaan äidin keskiraskauden oireilun ja vastasyntyneiden mantelitumakkeen koon välillä yhteys on voimakkain sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireita että raskausspesifistä ahdistuneisuutta mitattaessa. Hippokampuksen kokoero taas oli yhteydessä vain raskauteen liittyvään ahdistuneisuuteen ja ainoastaan keskiraskaudessa. 

– Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että äidin stressi erityisesti alku- ja keskiraskaudessa on merkittävää lapsen aivojen kehitykselle. Löydökseni tukevat näkemystä siitä, että äidin raskaudenaikaisella psyykkisellä stressillä juuri keskiraskaudessa voi olla mantelitumakkeen ja hippokampuksen kehittymisen kannalta merkitystä, Lehtola summaa.

Lehtolan väitöstutkimus on osa Turun yliopiston koordinoimaa FinnBrain-tutkimusta, jossa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen ja terveyteen. Tutkimukseen kuuluu yli 4000 perhettä. 

***
LL Satu Lehtola esittää väitöskirjansa ”Newborn brain structural characteristics and their relationships with maternal prenatal distress” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.12.2020 klo 12.00 (Osmo Järvi -sali, Medisiina C, 1. krs, Turun yliopisto).

Tilaisuutta on mahdollista seurata etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä toimii professori Soili Lehto (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Hasse Karlsson (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.

Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 10 henkilöä. 

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus